Voihan hitsi vie, tää on kyllä ollut ihan hurjan kiva lomaviikko. Ihanaa on se, että sitä on vielä ihan mukavasti jäljelläkin! Vaikka tässä nyt on jokapäivä touhuttu jos jonkinlaista kivaa lasten kanssa, niin jotain tehtiin myös kaksin. Vain me vanhemmat.

Mietiskelin tovin että hommaanko liput mulle ja H:lle Blockfestiin, vaiko sitten Järvenpään Street Festeille. Päädyin tukemaan vanhan kotikaupungin uutta kivaa tapahtumaa, ja lähdettiin sinne H:n kanssa viettämään sitä meille niin tärkeää parisuhdeaikaa. 

Sunnuntain artistikattaus ei alkuun miellyttänyt mun rokkikukkoa, mutta kuinka ollakkaan, hän myönsi tappionsa. Viihtyi jopa musiikin parissa. 

Ja minä nyt viihdyin, sehän on sanomattakin selvää. Olenhan musiikin suhteen hyvin avarakatseinen ja kaikkiruokainen. Tai no, ihan kaikki ei lähde, mutta se on sitten jo oikeasti tosi huonoa musiikkia. Huomasin kuitenkin, että on tosi hyvä joskus raahata se toinen puolisko katsomaan keikkaa, joka ei välttämättä ajatuksena hälle heti kolise. Oon H:n kanssa usein todennut tämän saman. Olen rakastunut itse esimerkiksi aikanaan Biffy Clyroon Tavastialla, kun H mut väkisin sinne vei. En olisi millään jaksanut. Sama pätee myös toisinpäin ja hyvänä esimerkkinä nyt vaikkapa JVG sunnuntaina Street Festeillä. Ehkä H nyt ei varsinaisesti rakastunut, mutta myönsi shown hyväksi!

Tapahtuma kesti siis to-su, ja sunnuntaina paikanpäälle pääsivät kaikenikäiset. Muut päivät olivat K-18. Näin lapsellisen ihmisen näkökulmasta tuo sunnuntai oli tosi kiva piristys Keski-Uusimaalaisten lapsiperheiden viikonloppuun. Voisin helposti kuvitella meneväni omieni kanssa muutaman vuoden päästä fiilistelemään hyviä artisteja. Kuinka kivaa ja suht harvinaista! Paikka oli siis sunnuntaina jaettu kahteen osaan. Anniskelu-alueeseen sekä "limubaariin". Katselin sivusilmällä, että lapsille väsätiin tosi söpöjä drinksuja.

Ihmiset käyttäytyivät asiallisesti, ja kaikki nauttivat silminnähden päivästä! Lapset ja heidän vanhempansa, mutta myös ne (eli me) joilla ei lapsia ollut mukana syystä, tai toisesta. 

Vessaankaan ei tarvinnut jonottaa, ja ruokaa oli tarjolla ihan jokaiselle. 

Muutama kuva tapahtumasta. En jaksanut ryysiä eturiviin, mutta ehkä näistä kuvista silti jonkinlaista tunnelmaa on aistittavissa..

Meidän parisuhdeaikaan kuului tietysti muutama kylmä kesäjuoma. Aurinko paistoi ja fiilis oli kiva. 

Ja sitten vähän jorailua. Heikki pääsi kuvaamaan.

Törmättiin festarialueen ulkopuolella kavereihin, jotka sitten ikuistivat meistä yhteispotretin vielä illan päätteeksi.

Mun kesäni kestosuosikki on muuten ollut tuo KN-collectionin musta hattu. Harvoin tuollaisia käytän, mutta tää on ollut aivan hitti. Paidan tilasin muutama viikko sitten H&M:ltä ja farkut ostin muistaakseni Vero Modasta aikanaan. Toimiva asukokonaisuus tähän iltaan. Kiilakoroissakaan en pahasti kompastellut.

Tuon viimeisen kuvan räpsäsin juna-asemalta, kun lähdettiin kotia kohti. Kotona meitä odotti mummin synttäreillä juhlineet pienet ihanat tyypit. Laitettiin heidät nukkumaan, ja kaaduttiin väsyneinä mutta onnellisina sohvanpohjalle tuijottamaan telkkaria. 

Yleensä lähdetään kaksin syömään, tapaamaan kavereita tai jopa hotelliyötä viettämään vähän kauemmaksi. Joskus on kuitenkin kiva viettää tällaisia muutaman tunnin yhteisiä hetkiä ihan päiväsaikaan. Siitä iso kiitos Street Festeille ja kaikille sen eteen uurastaneille. Tapahtuma yllätti positiivisesti ja oon tosi onnellinen, että lähellä järkätään jotain näin kivaa. Enskesänä sitten taasen. Innolla odottelen artistikattausta :)

Mä (ja mun kummityttöni) tykätään Uniikista. Esimerkiksi tähän biisiin mun on helppo samaistua. Kaikki jotka tuntee mut, tietää miksi ;)  Siksi loppuun musavideo.

¨

Olis mukava kuulla muidenkin fiiliksiä kuluneen viikonlopun Street Fest tapahtumasta. Tykkäsitkö? 

Entäpäs kuinka teidän perheessä vietetään parisuhdeaikaa?