4-vuotias on innostunut valokuvaamisesta. Tässäpä pikkuW:n valokuvataidetta teille vuodenvaihteen kunniaksi, olkaapa hyvät!
Joulunaama, suklaasuu. |
Hymyilytti tosi isosti, kun tänään kamerani sisältöä läpi kävin. Näissä kuvissa ovat hänelle tärkeät jutut.
Tänään mä en lähde poikkeuksellisesti kirjoittelemaan pitkää pohdintaa kulunesta vuodesta, sillä mennyt olkoon mennyttä ja seuraavaksi kohdistamme katseet tulevaan. Sen verran kuitenkin totean, että vaikka vuosi 2016 toi mukanansa paljon hyviä juttuja niin kaipaamaan en varsinaisesti jää, sillä läheisen rakkaan sairastaminen haukkasi ison osan kuluneesta kesästä. Onneksi tuo rakas ihminen jälleen kerran selätti terveydelliset haasteet ja uuteen vuoteen lähdemmekin yhdessä, vahvempina.
Seuraava vuosi olkoon siunattu sekä hyvä kaikille! Kiitos rakkaat lukijat, että olette pysyneet matkassamme mukana. Se antaa voimaa jatkaa kirjoittelemista, vaikka elo hektistä nykyään onkin. En osaa vielä sanoa, tuoko vuosi 2017 mukanansa muutoksia blogin suhteen mutta aika sen näyttää. Mietiskelen, tuumiskelen ja pohdin asiaa päivittäin - sen tunnustan.
Kirjoitan tätä postausta H:n vanhempien luona ja nyt seuraavaksi suljenkin koneen sekä nostan muiden kanssa maljan tulevalle. Lasten kanssa sovittiin, että yöllä nukutaan siskonpedissä olohuoneen lattialla ja täältä mummulasta nappaammekin matkaan yhden ylimääräisen patjan, jotta suunnitelma saadaan onnistumaan. Kuvia lupaan tästä sitten ensi vuoden puolella,
Oikein ihanaa uutta vuotta lukijoille, sukulaisille sekä ystävillemme! Tärkeitä olette.
<3