Arkea juhlan välissä

20.00

Tänä vuonna meidän joulumme onnistui täydellisen hyvin. Ei ylimääräistä stressaamista, aikatauluja tai etukäteen suunniteltua ohjelmaa – ainoastaan leppoisaa ja rauhallista yhdessäoloa rakkaiden kanssa. Parasta.



Kävelimme joulurauhan julistuksen jälkeen H:n vanhempien kanssa naapuriin, mun vanhempieni luokse. Paikalla oli myös oma veljeni kahden poikansa kanssa sekä siskon tyttö poikaystävänsä kanssa. Oli ihanaa nähdä myös heitä aattona,  ja glögikuohari maistuikin erityisen hyvältä parhaassa seurassa.

Tämän jälkeen palasimme meille saunomis- sekä ruoanlaittopuuhiin ja vihdoin pääsivät ipanatkin pakettinsa avaamaan. Voi iloa ja riemua! Kaikki lahjat olivat mieluisia ja itsekin jaksan edelleen isosti iloita lipusta, jolla pääsen huhtikuussa katsomaan kauan odotettua Joutsenlampi-balettia. 

Lahjojen parissa lapsosten ilta vierähtikin nopeasti ja lopulta oli ihanaa nukahtaa sohvalle, isovanhempien silitellessä jalkapohjia.  Tietynlainen joululahja sekin näille meidän pienokaisille.


Kännykkäotos, mutta timanttinen tunnelma

Kovin nopeastihan nämä joulunpyhät taas vierähtivät ja mielelläni olisin niiden suonut kestävän tovin pidempäänkin. Noh, ensi vuonna sitten..



Tänään arki siis alkoi (halusimme tai emme) ja meillä se tarkoitti keskimmäisen naperon 4-vuotistarkastusta neuvolassa. Aatonaattona kuopus piipahti 2-vuotistarkastuksessa (tyylillemme uskollisesti vähän aikataulusta myöhässä) ja PikkuH:lle tehtiinkin 3-vuotiaiden testit. Neiti suoriutui niistä sangen mallikkaasti.

"Ihana, reipas tyttö. Hienosti kasvaa, kaikkiruokainen. Hieno- ja karkeamotoriikka ikätasolla. Puhuu lyhyitä lauseita. Kuulo ok!"

PikkuW sai tänään rokotuksen ja oli vieläpä vastaanottanut sen kovin kovin urheasti! Olin aivan varma että kyyneliltä ei säästytä, mutta poika olikin tarkkaavaisesti seurannut koko toimenpiteen ja todennut, että "ei sattunut yhtään".  Puheterapiaa sekä toimintaterapiaa saamme poitsulle soitella – jos sen parhaaksi katsomme. Tämän osasimmekin jo arvata. Puheterapia tuntuu nyt fiksulta ajatukselta, sillä mitä aikaisemmin tietyt äänteet oppii niin sitä parempihan se on jatkoa ajatellen. Me vanhemmat kumpikin olemme aikanaan tarvinneet puheterapeutin jeesiä muutaman käynnin verran eli tää on ihan normijuttu tässä jengissä. Mahtavaa että tällaisia mahdollisuuksia tarjotaan näinkin helposti! W osaa kyllä nuo puuttuvat äänteet, mutta ei ota niitä vielä puheeseen kunnolla mukaan. Tässäpä siis mainio missio uudelle vuodelle! Hienomotoriikasta emme vielä osaa olla huolissamme, sillä poika näprää legojen parissa kokoajan ja todella taitavasti. Täytyykin kotona nyt vaan kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi saksien käyttöön ja vaikkapa kynäotteeseen.

"Reipas ja puhelias poika! Kasvaa hyvin! Karkeamotoriikka ikätasolla ja hienomotoriikka kehittymässä. R,L,M äänteet puuttuu. Näkö ja kuulo ok!"

W oli käynnin jälkeen muistanut heti isällensä mainita, että neuvolan täti oli ollut tosi kiva. Ja W oli myös saanut kovasti kehuja reippaasta olemuksestaan. 

Ihanat ipanat ja ylpeät vanhemmat. Ensi viikolla vielä Piippiksen vuoro mutta hyvin menee, ei epäilystäkään siitä :)

Tällaista tänään. Kivoja välipäiviä jokaiselle. Seuraavaksi päivittelenkin sitten alkavan uudenvuoden tiimoilta vähän enemmän..







You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Ihanaa lukea, että teidän joulu tosiaan oli sitten rennompi, kuten toivoit :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se. Tosi kiva :) Seurasin snäpissä aika tiiviisti myös teidän joulua! Nähdään toivottavasti pian ..

      Poista

Suosituimmat

Facebook