Arki

Viis vatsataudista! + linkki Rea Haverisen Lapsellista-sarjan podcast debyyttiini

17.02


Miltä näyttää lapsiperheen koti silloin, kun talossa on sairastettu monta päivää vatsatautia? Säästän teidät kuvilta, mutta kuvailen hieman sanoin. 

Sisään on erityisluvalla kannettu suht isohko futismaali ja se odottaa heti aulassa sisään yrittäviä. Lattialla on pyyhkeitä ja muoviämpäreitä sikin sokin. Yksi laulaa sohvalla iPädinsä tahdittamana, yksi makaa sangon vieressä ja katsoo Pink pantheria ja yksi huitelee toipuneena jo ties missä päin kotipihaa. Äiti näpyttelee tekstiviestejä sinne tänne ja tonne - peruu harjoittelupäiviä, ilmoittaa eskariin,ilmoittaa kouluun ja sen jälkeen jää odottelemaan lääkärin soittoa. Esikoisen hammaslääkärikin olisi epäilemättä kannattanut muistaa peruuttaa, sillä nyt tästä aamupäivästä tuli tosi kallis. Isä tankkaa sapuskaa olohuoneessa kitusiinsa siltä varalta, että kohta pitää mahdollisesti itsekin aloittaa tyhjentäminen. Hiljainen kaaos hallitsee hetkeä. 

Eli sellaista kivaa meille tänne kuuluu!

 Lauantai-aamuyöstä alkoi keskimmäinen laatoittamaan ja jatkoi tasaiseen tahtiinsa puolille päivin asti. Tämän jälkeen nousi kuume ja vielä kerran poitsu puklasi puoliltaöin, kun vessassakäynti pisti päässä huippaamaan. Seuraavana päivänä jäbä oli erittäin toipilaana ja surullisin osuus tulee tässä: Pirpanan suunnitellut synttärijuhlat piti peruuttaa. Vaan eipä näille mitään voi ja synttärisankari ei tosiaan tästä mieltänsä juurikaan pahoittanut.

Maanantai meni ihan ok:sti ja tiistai (Pirpanan virallinen synttäripäivä) kivasti kotona kakkua leipoen sekä rakastamme juhlien. Mummu ja ukkikin uskaltautuivat kylään ja päivä hurahti synttärisankarin ehdoilla.

(Pikkusisarukset muuten koristelivat äidin pienellä avustuksella maailman ihanimmalle isosiskolle super kauniin kesäkakun.)



Viimeyönä jätkä aloitti jälleen vessassa ramppaamisen ja säikähdinkin jo siinä vaiheessa niin paljon, että soitin Peijaksen päivystykseen. Aloin epäilemään jotain vakavampaa, kun ei me muut oltu oireita vielä saatu. Vaan kauaapa ei tarvinut sitten tänä-aamuna enää odotella, kun pienin ryhtyi masuansa pitelemään ja kipua valittamaan. Lopun varmasti arvaattekin. 

Vielä meitä olisi kolme tässä jäljellä, ja kävinkin äsken kaupassa täydentämässä Gefilus-varastot parin päivän tarpeiden varalle. Isi ajettiin pois työpaikalta ja aika pysähtyi jälleen. Nyt ei ole kiire minnekään - nyt ollaan ja odotellaan terveitä kesäpäiviä saapuvaksi. Velipoika viihdyttää toipilaana meidän pikku saikkulaisia. Isi tekee töitä etänä. Sanoi kykenevänsä hommiin, vaikka "sylky toisesta suupielestä vähän valuisikin!".  Tosielämän showta surkuhupaisimmillaan!


 Mutta tässäpä me nyt ollaan ja ihmetellään. Pyykkikone laulaa ja lapset karaistuvat. Ei tunnu enää missään, vaikka joku sisaruksista oksentaa vieressä - tää on jo niin nähty! Puolen vuoden sisään nyt jo 2 kertaa.

Mutta se siitä! Tästäkin selvitään , niinkuin kaikesta muustakin. Mitä nyt äidin harjoittelukuviot menevät hieman uusiksi, mutta se on suht pieni murhe tässä vaiheessa.

 On mulla onnekseni vähän mukavampiakin uutisia tähän loppuun. Sain muutama viikko sitten ilon ja kunnian päästä osallistumaan Radio Suomi Rockin Rea Haverisen uuteen "Lapsellista" podcast-sarjaan, ja lopputuloksen pääsettekin nyt kuuntelemaan TÄSTÄ LINKISTÄ.

Olispas kiva kuulla teidän mielipiteitä tästä mun haastattelustani. Rohkeasti vaan kommentoimaan joko tänne blogiin tai facebookin puolelle. Yv:täkin saapi laittaa. Ja myös jakson jakaminen on kannanotto :)

Kannustan muutenkin kuuntelemaan tuota Rean sarjaa, sillä tulossa on paljon mielenkiintoista matskua ja muutama jakso siellä onkin jo entuudestaan kuunneltavissa. Nyt ovat nämä podcast hommatkin hilppasen verran mulle tutumpia jee! Kiitos Rea!

Yäh, vatsassa velloo. Saas nähdä. Menen vielä nopsaa syömään pari sipsiä..




47 palasta

Kesän tuoja

7.51

Hei sinä kaunis tyttäreni.

Sinun syntymästäsi alkoi uusi alku ja uusi kesä, 8 vuotta sitten. Tuosta aurinkoisesta sekä ihmeellisestä aamusta asti olemme saaneet viettää kesiemme alkajaisia joka vuosi juurikin tänä päivänä - 21. toukokuuta. Sinä toit mukanasi auringon ja lämmön. Sinä olet valo, rakkaus, hellyys ja sulo. Myös koomikoista taitavin - kaikki tuo hyvä samassa paketissa.



Kesän alku tarkoittaa meidän perheelle sitä, että edessä on rutkasti yhteisiä kultaakin kalliimpia, kiireettömiä hetkiä. Viritämme viirit takapihan puihin ja nautimme kirsikankukkien kauneudesta. Sinä taasen nautit eniten sisarustesi kanssa ulkoleikeistä, uimisesta, yhteisistä lomareissuista ja kesän herkuista. Olet jo nyt herkutellut kesän ensimmäiset herneesi, ja portugalin versiot maistuivat suussasi aivan yhtä makoisilta kuin suomalaisetkin. Sinä jos kuka osaat herkuttelun jalon taidon. Laitat silmäsi kiinni ja suljet korvasi kaikelta ulkopuoliselta. Et kuule etkä näe - keskityt vain olennaiseen.

Tällä hetkellä rakastat herneiden lisäksi nugetteja ja kalapuikkoja. Vuosi sitten et suostunut maistamaankaan ja yökkäsit jo pelkästään sellaisia nähdessäsikin (koska aistiyliherkkyys). Olet siis harpannut ison askeleen eteenpäin ja uskallat yhä rohkeammin maistella uusia makuja. Karkkia et syö(ja tämähän ei ole huono asia ollenkaan), mutta Oreo-keksit ja Pätkis suklaa ovat parasta maailmassasi. Chili con carne, lasagne ja papan (raketti)spagetti bolognese ovat ruokien parhaimmistoa, jos sinulta kysytään.

Sinä tykkäät edelleen lukea kirjoja. Tykkäät tanssia yksin nurmikolla ja usein sulostutat ihmisiä performansseillasi myös pikkuveljen futis-matseissa. Et edelleenkään jaksa välittää siitä mitä muut sinusta ajattelevat, ja se onkin yksi ihailtavimmista piirteistä sinussa. Jos kaikki maailman ihmiset ottaisivat asenteestasi oppia, saisimme toisiltamme niin paljon enemmän ja maailma olisi paljon viihdyttävämpi sekä onnellisempi paikka elää!

Et vielä tiedä, mutta tänään lahjapaketistasi löytyy Yksin kotona- DVD boksi. Tulet rakastamaan tuota lahjaa - siitä me vanhemmat olemme varmoja. Olemme kaksi kertaa lukeneet sinulle tekstityksen ja nykyään tulkkaat itse elokuvan englanninkielistä tekstiä. Muistat hämmentävän hyvin repliikit. Olet niin tuhannen taitava tyttö!

Vaikka syntymäpäiväjuhlasi peruuntuivat vatsataudin vuoksi (voisin kirjoittaa harmituksestani kilometrin pituisen tekstin mutta jätän sen tänään kuitenkin tekemättä) , sinä et ollut moksiskaan. Asenteesi helpotti äidin ja isän surullista olotilaa suuresti.

Ja senhän sinä myös hyvin osaat. Lohduttaa.

Koulussa olet reipas ja rohkea ekaluokkalainen. Osaat aakkoset ja jaat tietotaitosi laulun muodossa päivittäin kanssamme. Aamulla juokset opettajasi sekä ohjaajiesi  (ja muidenkin ohjaajien) syleilyyn ja olet selvästi tärkeä ihminen myös heille. Naapuriluokan tyttö suukottaa sinua poskelle ja luokkakaverit huikkaavat heipat iloisesti. Autossa laulu raikaa ja kädet viuhuvat - elät elämäsi parhaimpia hetkiä. Niin sinä melkein aina teet.

Leppäkertut ja muurahaiset kuuluvat ötökkämaailman kiinnostavimpiin lajeihin ja saatat käyttää tunnin ihan vaan siihen, että etsit pihapiirimme omia yksilöitä.  Joskus otat "hatkat", mutta onneksi uskaltaudut livahtamaan piiloon ainoastaan taloamme vastapäätä sijaitsevan sähkökaapin taakse. Sieltä hihitellen kurkit, josko joku jossain vaiheessa tulisi sinua etsimään.

Hiuksesi kurkottavat jo alaselkää ja kun hypit sisarustesi kanssa trampoliinilla, leviävät ne halkaisijaltaan metrin mittaan. Joka suuntaan.

 Ikävöit isovanhempiasi usein (vaikka paljon näettekin) ja aina silloin tällöin iltaisin iskee suuri suru, koska isomummo ja Taiga ovat jo siellä taivaassa. Olet tunteellinen

"Minä olen rakastunut sinuun",
 muistat ilmoittaa äidillesi päivittäin.

 Niin minäkin sinuun.
Jokaista solutumakettani myöden.

Kultani mun. Sinä olet täydellisyys tiivistettynä ihanimpaan minipakettiin. Olen kiitollinen siitä, että saan olla lähelläsi joka päivä. Nauttia laatuseurastasi ja hersyvästä kikatuksestasi.



Niin..

 ..sellainen olet sinä, sinä suloinen kahdeksanvuotias. Eilen kysyit isältäsi : "Onko minulla varmasti syntymäpäivä huomenna?" .

On sinulla rakas. Tänään on sinun päiväsi.

Onnea Piippis- kesän tuoja.



Suosituimmat

Facebook