Liikutuksen sekä kiitollisuuden määrää en voi juuri nyt sanoin oikeastaan kuvaillakkaan.
Tämänpäiväinen lehtijuttumme (jos koko artikkeli ei aukea, kurkkaa 47 palasta fb-sivun kautta) sai tosi mahtavan vastaanoton ja sitä jaettiin SoMessa paljon. Saamamme palaute on ollut lämpöistä ja vahvistavaa. Tuntuu upealta huomata, että aihe kiinnostaa sekä koskettaa lukijoita. Se palkitsee todella, ja sen vuoksi tätä hommaa jaksaa tehdä vuodesta toiseen. Kiitos kaikille. Tosi kivalta tuntuu.
Meidän tarinamme on lähi- sekä tuttavapiirillemme jo tosi tuttu, mutta tänään olemme saaneet kertoa sen sadoille uusille ihmisille ja näin tuo meille tärkeä sanoma on tavoittanut jälleen lisää uusia lukijoita. Toivottavasti ollaan samalla onnistuttu tsemppaamaan, rohkaisemaan sekä saatu ehkä suupieliä hymyynkin. Sen olen oppinut nyt viimeisen neljän vuoden aikana, ettei elämää kannata liikaa suunnitella etukäteen. Elämä tuo mukanaan jos jonkinmoisia seikkailuja ja ne kannattaakin ottaa vastaan avoimin mielin. Melkeinpä jokaiseen seikkailuun sisältyy kuitenkin aina jotain kaunista sekä jännittävääkin.
Sen tottatotisesti olen itse oppinut. Tätä meidän matkaamme on ollut tosi helppo kulkea pikku extrasta huolimatta. Se extra on osoittautunut suloiseksi bonukseksi onnenhetkineen, sekä omine haasteineenkin.
Kiitos Keski-Uusimaa-lehti tästä tarjoamastanne mahdollisuudesta! Kiitos lukijat, uudet sekä vanhat! Teille (ja tietysti vähän itsellenikin) tätä teen, ja tää on mulle tosi tärkeä juttu. Ettäs tiedätte.
"Miksi meille piti
syntyä down?
Miksi meille pitikin
kehitysvammainen?
Normaalin olisimme halunneet.
Ja meille syntyikin lapsi."
-Lilja Harju
Teoksesta "Se on Down"
(Tuo Lilja Harjun teos on edelleen todella koskettava ja sain sen onnekseni nyt omakseni kirjahyllyyn. Tulen kirjoittelemaan siitä lähiaikoina. )
Kaikkea hyvää alkavaan viikkoon
<3