"Äiti, otetaan meistä kuvia tuolla prinsessahuoneessa!" 

No, otetaan sitten. Valitettavasti käytössäni oli vaan kännykän kamera (minijärkkäri on hajonnut lopullisesti) ja näistä nyt tuli vähän tällaisia kotikutoisia. Tarkka kuvanlaatu korvattakkoon tällä kertaa laajalla ilmeiden kirjolla - sitä kun ei näiltä meidän ipanoilta puutu. Repesimme eilen H:n kanssa hysteeriseen nauruun kun avasimme uusimman Kaksplus-lehden ensimmäistä kertaa. Siellä pienin pistää parastaan juurikin näiden ilmeiden saralla. 

No mutta, vappu on juhlittu meidän perheessä erittäin onnistuneesti ja huhtikuu jätetty taka-alalle futistreenien sekä grillauksen parissa. Tervetuloa ihana ihana toukokuu! Tästä fiiliksestä ja hetkestä pitäisi nyt nautiskella täysillä, sillä kesä pilkistää ihan kulman takana ja kaikista synkin kausi on rämmitty läpi onnistuneesti. Niin kuin keväällä yleensäkin ihmisillä on tapana, niin myös allekirjoittaneella hormonit hyrrää ja valitettavasti se saa aika-ajoin voimaan huonosti. Onneksi vain fyysisesti mutta rajoittaahan tuokin normaalia arkea vähän ikävällä tavalla. Säästän teidät nyt kuitenkin naistenvaivoiltani ja jätän tämän aiheen tarkemmin ruotimatta, heh.

Huomasin tänään että olen parin viimeisen vuoden aikana kehitellyt itselleni toukokuisen tradition, jolloin pidän tietoisesti erityisen hyvää huolta kehostani. Vaikka tämä ei ole suunniteltua niin huomasin jälleen kerran tähän samaan vuodenaikaan kaipaavani sellaista totaalista "kehon puhdistusta". Herkut vaihtuivat (ainakin suurimmalti osin) hedelmiin, iltakukkumiset pitkiin yöuniin ja viikonloppuviinilasilliset vichyyn. Hiukset hukutetaan tasaisin väliajoin kookosöljyyn ja iho saa nautiskella erilaisista luonnonmukaisista hemmotteluhoidoista. Lupasin itselleni myös, että tässä kuussa lukkiutuneet lihakset hierotaan kuntoon ja kiloja saa luvan tippua se legendaarinen "muutama". Tämä on mun oma tapa aloittaa kesä onnistuneesti ja virkistyneenä. Lintujen liverrys sekä pienistä kivistä puhdistettu asfaltti on mitä parahinta kannustamaan lenkkeilyharrastuksen elvyyttämisessä, ja ulkona vallitseva kevät tottavie kutsuu poistumaan sisätiloista.

Eilen ulos ripustettiin lasten hämähäkkikeinu, tänään syötiin ekat jädet etupihalla ja viikonloppuna onkin sitten luvassa trampoliinin kasausta. Itsehän olen töissä koko loppuviikon, mutta onpahan isukilla sitten täällä vähän puuhasteltavaa lasten kanssa mun pakertaessa harjoittelun parissa.

Lapset saivat vapuksi suloisistakin suloisempaa päällepuettavaa ja mun pöllörakkauteni on levinnyt nyt myös pikkukolmikon vaatekaappeihin.  Näissä Giants-malliston vaatteissa luonto ja satumaailma on vahvasti läsnä - yhtälailla kun meidän ipanoidenkin elämässä. Löysin asut vahingossa kun surffailin netissä ja se oli todella rakkautta ensisilmäyksellä. Ekologisuudesta tietysti aina plussaa hyvännäköisen kuosin lisäksi!

Nämä Klaus Haapaniemen grafiikat lienee muuten monelle jo tuttujakin esimerkiksi Arabian Taika-astiastosta?

 Psst! Jos nämä kuvissa esiintyvät Klaus Haapaniemi Giants-malliston pöllöunelmat hivelevät silmää, kannattaa käydä mun blogin facobookissa osallistumassa arvontaan, jossa voi voittaa tuon Piippiksen päällä olevan mekon koossa 116/122. Meidän ipanat pukivat nämä asut tiistaina ensimmäistä kertaa päällensä ja seuraavana yönä saimme kunnian kuunnella H:n kanssa lehtopöllön laulua tovin verran omalta takapihan terassilta. Meidän oma rakas lähimetsä ei tänäkään keväänä pettänyt ja saimme heti kesän alussa pienen maistiaisen tulevista yllätyksistä. Ihan oikea taikametsä - ainakin meidän jengille!

Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille! 

Takana on vuoden jännittävin ja ehdottomasti keväisin päivä.  Meitä kuvattiin ensi syksyn uusiin Akuutti-jaksoihin ja sää ei olisi voinut olla suopeampi suunniteltuihin ulkokuvauksiin. 

Nää mun ipanat alkaa olla jo aika konkareita siinä mitä kuvien räpsimiseen tulee ja myös elävää kuvaa saatiin tosi kivasti ja helposti purkkiin. Lopputulosta jännitän eniten ehkä itseni puolesta, sillä en todellakaan ole se kaikista supliikein haastateltava. Siitäkin huolimatta oon tälläkin hetkellä aivan suunnattoman iloinen ja kiitollinen siitä, että mulle on tarjoutunut muutama tällainen kiva mahdollisuus päästä mukaan tekemään tv-ohjelmaa ja lehtijuttujakin. Vaikka jännitän hirmuisesti, voitan itseni joka kerta ja sehän luonnollisesti tekee ihmiselle vain ja ainoastaan hyvää.

Rakas Rytikin pääsi meidän kanssa tänään metsään ja syksyllä pääsette ihastelemaan tuota suloisistakin suloisinta haukkua telkkarin välityksellä. Koira on iso osa meidän jengiä ja olen suunnattoman iloinen, että saimme luvan ottaa haukun mukaan tähän jänskään tapahtumaan.

 

 Sunnuntaina havahduin tajuamaan, että meidän kersoilta puuttuu kokonaan sopivankokoiset välikausivaatteet! Olen haikaillut Molo kidsin kuosien perään jo tovin (Rainbow-, ruutu- ja pupuhaalarin jälkeen) ja niinpä päätin hommata jokaiselle ipanalle välikausiasut juurikin tuolta kyseiseltä merkiltä. Fredan ja Lasipalatsin Fiilinkistä löytyi tytöille nuo ihanat Hestie Palm springsit ja poitsu taasen sai omakseen tuon hupullisen Cloudy planes and birds soft shellin, joka sopi täydellisesti kundin kestosuosikki Star wars-lippiksen kanssa.

Nyt mun täytyy tunnustaa että en ole koskaan oikein tajunnut näiden soft shellien perään, sillä mulla ei aikaisemmin ole mitään tuntumaa sellaisiin ollut. Tämän aurinkoisen päivän ensimmäisen "softis"-kosketuksen jälkeen ymmärrän kuitenkin täysin näiden vaatekappaleiden suosion! H:n kanssa tuossa juur tuumittiin, että tämän päivän säälle ei oikeasti parempaa olisi voitu löytää! Ja mikä parasta, Suomen kesässä näille tulee olemaan käyttöä lukuisina viileinä iltoina. Sanoisin notta täydellinen keväthankinta omallensa on tämä soft shell ja itse ainakin keksin tänään ratkaisun kesäreissujen pakkaamisongelmiin - me kun viihdymme usein meren rannoilla ym.

Pienin on hyvin hyvin aistiyliherkkä ja halusi ehdottomasti pukea tänään jalkaansa tutut ja turvalliset toppapökät (henkseleillä). Kaksi vanhinta olivat onnessaan uusista välikausihousuista ja ne jalassa kelpasi kiipeillä sekä talloa metsäpolkuja.

Ei vide! Muurahaisia!!

Piippis rakastaa muurahaisia. Ja leppäkerttuja.

Ainiin ja pienimmälle luvattiin metsästää jostain uusi fillari viikonlopun aikana..

Pikku H ihastui tähän W:n huppariin syvästi,mutta lupasimme, että saa ottaa käyttöönsä heti kun jää isoveljelle pieneksi. Pienen vinkin voisin muuten tähän väliin heittää näistä Molon ulkovaatteista: Ovat suht pientä mitoitusta eli kannattaa aina ottaa vähän isompi koko kuin normaalisti. Meidän normisti 110 neideillä on käytössä koko 116 ja se on oikein hyvä koko. Kasvunvaraa on mukavasti mutta takki ei ole liian iso kuitenkaan. 

Mummin kantasolut saatiin napattua onnistuneesti ja iloksemme saimme rakkaan kotiin vielä toviksi ennen palautusoperaatiota, joka sitten kestääkin muutaman viikon ajan. Ei voi muuta sanoa kuin että rautaisia tyyppejä ovat nämä meidän ipanoiden armaat isovanhemmat ja jokaisen suukkonsa todella ansainneet. Tässä tämänpäivänen.

Ja sain minäkin omani auringonpaisteessa, kallion korkeimmalla nyppylällä. 

Tänään ihana toimittaja hämmästeli meidän "sosiaalisia lapsia" ja kysyi että "miten te tämän olette tehneet?".

Sanoin että kun ovat olleet mun kanssani niin kauan kotona niin kaipaavat ilmeisesti jo muutakin seuraa. Heh.

Olin kuitenkin salaa sisimmässäni aika ylpeä äiti. Mä pelkäsin turhaan sitä että pilaan heidät kotona, koska niin ei sitten kuitenkaan koskaan tapahtunut..

Mulla on juuri nyt tosi ihana olo just tässä, näiden kanssa. ..

 Kevät on hurahtanut taas siihen pisteeseen, että kolmonen ikäluvussani muuttuu pian neloseksi. Mulla ei ole ollut tapana juhlia syntymäpäiviäni juurikaan (lukuunottamatta pyöreitä lukuja) , mutta tänä vuonna ajattelin kutsua kaikki naispuoliset ystäväni saman katon alle juhlimaan ja herkuttelemaan. Halusin keksiä jotain poikkeuksellista ohjelmaa illalle ja päätin kutsua paikanpäälle myös Me&I sekä Nosh-vaatteiden edustajat. Olin tosi iloinen siitä, että ystävät innostuivat ajatuksesta ja perjantaina meillä olikin täällä mukavan tiivis tunnelma, kun lukuisat ihanat tyypit (myös muutama pienempi) kokoontuivat meidän olohuoneeseen kevään ihanuuksia hypistelemään . 

Olen kohta 7 vuotta kirjoitellut blogia, ja vain pienen tovin verran minulle on maksettu palkkaa kirjoittamiseen käytetystä ajasta.  Bloggaamisen pieni suuri bonus ovatkin yhteistyöt, jotka mahdollistavat tällaisen hemmotteluillan järkkäämisen omille rakkaille ystäville aina silloin tällöin. Tällä kertaa meidän iltaa lähti sponssaamaan Henkell, joka toimitti kuohuvat kemuihin sekä Kakkutalo Gilan Järvenpäässä, jonka suussasulavia herkkuja pääsimme maistelemaan. Gilania täytyy kyllä lämpimästi suositella kaikille täällä pk-seudulla asuville. Vitriinit notkuu herkuista ja paikanpäältä voi käydä ostamassa mitä ihanampia kakkuja ja leivoksia. Jos olet jo käynyt kyseisessä kahvilassa,  niin tiedät mitä tarkoitan.

 Ystäväpiirissäni on lukuisia äitejä, jotka elävät nyt kiireisiä ruuhkavuosia. Halusin tarjota jokaiselle heistä pienen mahdollisuuden istahtaa arjen ulkopuolelle ja tuntui hyvältä, että niin moni pääsi paikalle perjantaina. Kulunut viikko oli mulle aika raskas ja kun lopulta sain kolme tenttiä työstettyä onnistuneesti sekä HoHu-jakson koulussa harjoittelua vaille päätökseen, oli todella ihanaa höpötellä niitä näitä itselleni rakkaiden ihmisten kanssa ja olla vain. 

Kuinka olenkaan tällaista ikävöinyt!

Illalla istuskeltiin vielä kahden ystävän kanssa takkatulen valossa ja juteltiin kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Välillä naurettiin ja hetken päästä niiskuteltiin. Ihan parasta. Haluan tähän väliin huikata jokaiselle paikalla olleelle lämpöiset kiitokset kivasta illasta! Pus. 

Olen aina rakastanut juhlien järkkäämistä ja nyt haluankin antaa pienen vinkin muille innokkaille: nuo piccolo-pullot ovat tosi loistavia alkumaljoja pillin ja kauniin servetin kanssa tarjoiltuna! Ei tarvitse stressata kuohuviinilaseista ja turhalta tiskiltäkin vältytään. 

Epäröin hieman että miltähän tuo erittäin kuiva Mionetto mahtaa suussa maistua, mutta totesin sen erittäin hyväksi kuohariksi ennakkoluuloistani huolimatta.

Kutsuin Piippiksen koulusta ihanaisen Annen esittelemään Miikkarin mallistoa ja niinhän siinä kävi sitten, että itsekin tuli kolminumeroisella summalla lastenvaatetta tilattua. Kaikista pienin neitokainen nappasi mua kädestä ja vei äiskän hyvin päättäväisesti Miikkarin rekin luokse. Sieltä hän osoitti vaaleanpunaista pesukarhu-mekkoa ja sanoi että haluaa sen itsellensä. Tuo ihana keväinen mekko/tunika oli kyllä niin nappivalinta ja tytsyn näköinen, että pakkohan minun oli se sitten tilata. W valitsi myös Me&I:n mallistosta mopopaidan kesäksi. Minä itse sain emännänlahjana samanlaiset lakuleggarit kuin mitä meidän ipanoilla on jo ennestään, ja äidilleni tilasin ihanan sinisen mekon. 

Anne piti esittelyn juuri sopivan lyhkäisenä ja sen jälkeen antoi jokaiselle vaatteista kiinnostuneille asiantuntevaa ja ystävällistä avustusta. Itse pidän tällaisesta meiningistä tosi paljon. Piippis oli mielissään, kun koulusta tuttu "Anne Banaani" (neitokaisen itse keksimä lempinimi) piipahti meidän kotona visiitillä ja lapset muutenkin käyttäytyivät tosi mallikkaasti kemujen ajan.

Anne toi meidän ipanoille nämä ihanan värikkäät kevätpipot ja ne päässä sitten lauantai-aamuna hassuteltiin. Tässäpä äidin uusin hyvänmielenkuva. Saa onnelliseksi.

Noshilta kutsuin kemuihin Annin, jota en entuudestaan tuntenutkaan. Anni osoittautui tosi kivaksi tyypiksi ja myös hän piti esittelyn lyhyenä. Tämän jälkeen palvelu rekillä pelasi ja jokainen sai vastauksen mieltä kaihertaviin kysymyksiin. Noshilta tilasin itselleni kesäbyysat ja tytöille samanlaiset. Emännänlahjana sain 30:n euron alen ostoksistani. 

Voin hyvin hyvin lämpimästi suositella näitä kahta esittelijää ja nyt kun olen nämä ensimmäiset vaatekutsut saanut järkättyä niin aika varmaa on, että tulen ottamaan sekä Anneen että Anniin yhteyttä vielä jatkossakin. Kiitos asianosaisille hyvästä tunnelmasta ja palvelusta!

Tämä Noshin sivuilta bongattu sulosilmä on muuten meidän kummipoikamme. Tällainen pieni infopläjäys tähän väliin.. <3

Tiesittekö, että meritähti pystyy kasvattamaan uuden sakaran menetetyn tilalle? Minä en tiennyt ennen perjantaista visiittiä Helsingin Sea Lifessa. Tuota piipahdusta oli odoteltu meidän kotona jo mooonta pitkää päivää, ja aikamoisella vauhdilla innokas kolmikko kipittikin parkkipaikalta jännittävään merimaailmaan - kun vihdoinkin aika sille saapui. Sea Lifessa on yli 1500 eri meren- sekä järveneläjää, joten ihasteltavaa riitti. 

Meidän kotona Pieni merenneito on tällä hetkellä suurin hittileffa ja siksikin tämä kokemus oli tosi ajankohtainen sekä mielenkiintoinen. Myös "Nemo kala" oli odotettu bongaus!

Silmä tarkkana sai taas olla, että tämä innokas kolmikko saatiin pysymään kasassa, mutta iloksemme tällä kertaa selvittiin ilman jännittäviä katoamisepisodeja. Huomasin jossain vaiheessa, että paikanpäältä olisi saanut rattaatkin ottaa käyttöön, mutta toisaalta tämä oli nyt hyvää treeniä ja ainahan se on parempi että lapset itse kulkevat ja kokevat passiivisen istumisen sijasta.  

Kiva yllätys Sea Lifessa oli se, että lapset pääsivät pitkästä aikaa harrastamaan haliterapiaa. Kaikki kolme kävivät vuorollaan rohkeasti rapua halailemassa. Valitettavasti kuvaaja ei ehtinyt oikein mukaan tähän hetkeen ja siksi kuvat ovat vähän huonolaatuisia.

Nämä merihevostatuoinnit rapu antoi lapsille muistoksi ja kotona ne sitten käsivarteen liimattiin.

Hain näkemistä odotin itse eniten ja sitä sitten tovi ihasteltiinkin, kun kohdalle osuttiin. Hai-altaan läpi kulkeva putki oli aika vaikuttava kokemus. Niin taianomaista ja hypnoottista katseltavaa!

Alla olevassa kuvassa ehdottomasti koko näyttelyn suurin naurattaja. Ihana olento. Näyttää elottomalta mutta ihan elävä tapaus tämä oli!

<3

Saanen esitellä, merimakkara ja meritähti!

Elämysaltaassa on lasten mahdollista päästä silittämään merisiiliä ja meidän neidit päättivätkin lähteä kokeilemaan. Pienin jänisti viimemetreillä, mutta Piippis lähti rohkeasti silittämään tuota omituista otusta. Tiesittekö muuten, että merisiilillä ei ole sydäntä ollenkaan? 

 No sittenpä päästään näihin päivän yllättäjiin eli meduusoihin! Näitä otuksia voisi totta vie katsella tuntitolkulla ja H:n kanssa tuumittiin, että olispas mahtavaa saada kotiin meduusa-akvaario! Niin terapeuttista ja rauhoittavaa katsella vaan, kun nämä lölleröt lilluvat upeassa kuperassa altaassaan ja vaihtavat väriä valojen mukana. Ehdottomasti yksi vaikuttavimmista näyistä paikanpäällä oli tämä!

Merihevosia ipanat olivat myös odottaneet kovasti ja lopulta tuokin odotus palkittiin. Tuntuu aina vaan niin kivalta nähdä lasten ilo näissä hetkissä. Koko perhe nauttii ja vaikutukset näkyvät arjessa pitkään. On yhdessä kiva muistella ja elää näitä hetkiä uudestaan kuvien myötä.

 Sea Lifessa on aika herkullinen myymälä, josta saa ostaa kaikenlaista mukavaa meriteemaan liittyvää. Annoimme lapsille jokaiselle luvan valita jonkun pienen muiston reissusta ja  näin he sitten valitsivat.. 

Piippis halusi ehdottomasti tuon mustekala-avaimenperän, poitsu valkkasi sinisen kimaltelevan kiven ja pienin nappasi leluhyllystä pinkin merihevosen kainaloonsa. Äiti osti Kultasuklaata ja isi tikkarin.

Olipas meillä kiva päivä! Suuren vaikutuksen paikanpäällä teki se, kuinka paljon merien suojeluun oli kiinnitetty huomiota. Lapsille opetetaan hauskojen opetuspisteiden avulla esimerkiksi muovin käytön vähentämisestä ja muovin vaikutuksesta merien tilanteeseen. Ei meidän perheessä näistä asioista olla vielä päästy juttelemaan, mutta perjantaina tuli luontevasti aika sillekin tärkeälle keskustelulle. Meidän pienet pähkäilijät kyllä sisäistivät asian samantien ja nyt heillekin aukeni ihan eri tavalla, miksi muoviroskat pitää laittaa kotona omaan roskikseensa. Keskimmäinen myös muisteli tänään esimerkiksi sitä, kuinka Himoksella Himmi-peikon metsään oli joku heittänyt muoviroskia. Me vanhemmat emme tällaista olisi enää edes muistaneet. 

Huhtikuusta eteen päin Sea Lifessa on mahdollisuus päästä ihastelemaan Merten tähdet-näyttelyä ja jos vaan mahdollista, niin me kyllä käydään se katsomassa kesäisen Lintsi-reissun kylkeen. Uutena tietona meille aikuisille tuli myös se, että merimaailmassa on mahdollista järkätä lasten synttärit. Meillä kun ipanoilla on kesällä kuukauden välein juhlapäivät, on tämä tulevaisuudessa yksi hyvin mahdollinen vaihtoehto kutsujen järjestämiselle.

Edellisestä Sea Life-piipahduksesta on ehtinyt vierähtää jo tovi, joten tämä oli kyllä meille kaikille super kiva kokemus. Lämmin menovinkkisuositus kaikille muillekin siis on tämä!

Talvista alkuviikkoa kaikille. Pysytelkäähän lämpimänä!