leluja

Onni-Nalle

16.31

Meillä on ollut suloinen vieras ihastuttamassa viikonloppuamme. Tärkeä tyyppi, jota jo tovi odoteltiinkin. W:n kerhossa arvotaan joka perjantai joku lapsi, joka saa viedä Onni Nallen kotiinsa vierailulle ja viikonlopun touhuista sitten kirjoitellaan yhteiseen kirjaan kuulumisia. Meidän perhettä lykästi toissapäivänä.

Hauskaa seurata, miten hellästi lapset tuota pehmolelua hoitavat ja kuinka ottavat asiakseen hänestä huolehtimisen sekä hänen viihdyttämisen. Heille Onni-Nalle todella on ihan oikea vieras.

<3


"Perjantai oli onnellinen päivä, kun kauan odotettu Onni-Nalle saapui luoksemme viikonloppuvieraaksi. Ensimmäisen yön Onni-Nalle nukkui W:n pikkusiskon kainalossa ja seuraavan yönsä hän nukkui turvallisesti kettu-repussa jonne uinahti mummulareissun jälkeen. Viimeinen yö uinuttiin Wäinön turvallisessa kainalossa. 

Onni-Nalle on keinunut lasten kanssa voimistelurenkaissa sekä kiipeillyt puolapuissa. Lapset tekivät hänelle myös sushia ja se maistuikin Onnille. Kumpienkin isovanhempien luokse nallukka pääsi myös kyläilemään. 

Onni ja lapset ovat yhdessä katselleet piirrettyjä telkkarista ja ulkoiltukin on. Luimme Onni-Nallelle Nille Nalle kirjaa iltasaduksi ja W:n pikkusisko soitti hänelle myös rumpua. Palloakin yhdessä heittelimme. 

Meillä oli kiva yhteinen viikonloppu ja Onni on lämpimästi tervetullut luoksemme jatkossakin."

Rakkautta

Vappu 2013

20.47

On ollut ihana taas olla yksi kokonainen päivä yhdessä. Tää kun on aika harvinaista herkkua meille nykyään. Käytiin Tuusulan mummun, ukin sekä E:n luona brunssilla ja kyllä muuten taas herkuteltiin! On tosi raukea olo nyt.

Ylihuomenna viedään lapset piiiitkän tauon jälkeen mummin sekä papan luokse yökylään ja lähdetään rokkaamaan Helsinkiin. Kiva nähdä H pitkästäaikaa kitaran kanssa lavalla. Silloin sen aina tajuaa, mikä voima ja  onni tuo musiikki meidän isukille onkaan. Siihen väliin en edes yritä mennä, sillä soittaminen on parasta terapiaa H:lle.  Keino irtautua ihan kaikesta muusta hetkeksi ja keskittyä vain ja ainoastaan musiikkiin.

Mulle parasta terapiaa on tämä kirjoittaminen, ystävät ja nukkuminen. Ja tietysti myös musiikki. Laulu. Spotify.

Mutta nyt niitä vappukuvia.




Ensiksi vähän epäilytti. "Ja mitähän sä nyt taas meinaat?". Loppujenlopuksi nauratti. 




Akupunktio? Intialainen päähieronta? 



Ja lopuksi mun vappuhöpsöt pääsivät kylpyyn. Olisi melkein pitänyt kuvata tämä kylpyhetki. Ensiksi Pirpana läiskäytti oikein mojovat loiskautukset ja sen jälkeen W kosti tuplana takaisin. Äitikin siinä sivussa kastui läpimäräksi ja kivaa oli kaikilla. 


Sori jos menee siirappiseksi taas, mutta mä vaan niiin nautin katsoa tätä kaikkea mun ympärilläni.  Näitä pieniä. Ei sitä rakkauden määrää voi sanoin kuvailla taaskaan. 

Fysioterapia

Hengissä ollaan!

21.29

Ihanaa huomata, että kun kirjoitteluun tulee muutaman päivän tauko, täällä blogissa kysellään jo perään ;) Viikonloppu oli vaan niin täynnä hulinaa, etten saanut aikaiseksi kirjoitella. Iltaisin väsymys vei voiton kaikesta muusta. Käytiin lasten kanssa kyläilemässä kavereiden luona Viikissä ja sieltä haettiin PikkuW:lle isojen poikien turvaistuin autoon. Ihan hassun näköistä kun takapenkillä istuu nyt kaksi isoa pientä. Kiitos neito L hienosta istuimesta! 

Kaukalon laitoin nyt myyntiin FB kirpparille, haikein mielin. Ja sisarusrattaat myös. Ja sitterin. Ja sohvan. Ja niin edelleen. Pää on täynnä uusia sisustusideoita ja sehän tarkoittaa sitä, että niille ideoille on tehtävä tilaa. Se, että myyn nyt tuota lastentarviketta, arveluttaa mua vähän edelleen. Vaikka mä en todella nyt jaksa edes ajatella raskautta ja kolmatta synnytystapahtumaa, tiedostan hyvin silti sen, että lapsiasioissa ei koskaan pidä sanoa : Ei koskaan. Onhan tässä vielä 10 vuotta ihan hyvää peliaikaa jäljellä. No, saahan sitä tavaraa sitten taas haalia jos niikseen tulee. Meillä ei ole tilaa kaikkea säilytellä.

PikkuW on ollut vähän mökömökö aika-ajoin parin päivän ajan, sillä yläetuhammas on tehnyt tuloaan. Viimeyönä se hammas onneksi puski tiensä läpi ikenestä ja nyt on ollut huomattavasti onnellisempi päivä. Pirpana on ihmetellyt vieressä, että miksi se itkee kun normaalisti ei juurikaan sitä tee.

Pirpana sai paljon kehuja fysioterapiassa tänään kun on oppinut tuon ylösponnistamisen niin hienosti. Kovasti sai taas olla ylpeä mutsi ja onnellinen omastaan. 

Piippis ratkaisi muuten eilen Brio palikkatehtävän tyylilleen uskollisesti. Tässä se tulee.


Huippukuva, ei voi olla hymyilemättä!

Meidän vappu sujuu rauhallisissa merkeissä tänävuonna. Huomenna käydään kaupassa ostamassa jääkaappi täyteen herkkuja ja sitten isi lähtee iltavuoroon. Mussutetaan munkit ja simat siis kolmisin lasten kanssa täällä kotona. Vappupäivänä brunssille totuttuun tapaan. Me vanhemmat juhlitaan sitten aikuisten vappua perjantaina H:n keikalla Bar Loosessa Helsingissä. Jos Snipe Drive yhtään kolahtaa niin nyt kannattaa saapua paikanpäälle. Eikä maksa mitään.


joulu

Kvaakku

20.37


Voi iloa ja riemua! Onpahan tuonut monelle pienelle iloa tuo ankka ja nyt viimeisimpänä meidän Piippikselle sitten. 


Tänään lähdin lasten kanssa mummin ja papan luokse kylään kun H lähti iltavuoroon ja siellähän meidän ilta sitten vierähtikin mukavasti. Ylläolevan kuvan räpsäsi Pirpanan ihana serkkutyttö.

Nyt mä tässä kirjoittelen samalla kun odotan että lapset nukahtaisivat. Tytön huoneessa on jo lupaavan hiljaista mutta pojan ähellys tavoittaa vielä olohuoneen. Kolmena viimeisimpänä iltana olen yllättänyt itseni pähkäilemästä, miten voi olla että tämä lasten unille laittaminen onkaan nykyään näin helppo nakki?! Pessimisti saattaisi ajatella että tää on nyt vaan tyyntä myrskyn edellä  mutta ei, me ei nyt sellaisia ajatella :) Mulla on vaan yksinkertaisesti superkiltit mukulat.

Joulu on tullut meidän kotiin. Ostin tänään uusia koristeita ja huomenna me tehdään piparkakkutalo, jonka tekoon Pirpana pääsee tietysti osallistumaan.

Nyt nukkuvat he, äidin onnenhippuset..

Söpöilyä

Viime viikolla..

19.48





..söpöiltiin Citymarketissa ja saatiin hymy myös tuntemattomien ihmisten kasvoille..





...  ja sitten me opittiin leikkimään itsekseen leluilla, se tottavie on iloinen asia meille kaikille neljälle!




.. Suukotettiin velipoikaa aamuin illoin..




..hän muuten on jo 3 kk "vanha".




.. Juhlittiin perheen (ja varmasti myös koko suvun) ensimmäistä kaupunginvaltuutettua lauantaisella brunssilla. Nam!




.. Vierailtiin myös Tuusulan mummun sekä ukin luona ja viihdyttiin siellä yön yli. 




.. Käytiin sunnuntaina iltakylvyssä ja seuraavana aamuna hiukset oli näin mahtavasti takussa. On muuten yhä edelleen mutta sehän sopii mun peikkotytölleni.

Ja sitten me palattiin kotiin. Onpas hyvä päästä jälleen blogin pariin! Sen huomasin nyt että koukussa olen tähän hommaan. 



Pikkuveli

Kestovaippa?

22.54



Oltiin mummulassa kylässä ja unohdettiin vaipat kotiin. No "Väke" sitten lirautti pissit lahkeesta ja vaatteet kastuivat. Onneksi oli puhdas harso ja mummun mielikuvituksen lisäksi myös kaapissa kelmua. Näin toimittiin.

Päästiin kuivana kotiin.

Hyvää viikonloppua!
:)


Juhlat

Little miss sunshine

19.58


Viikonloppu mummin & papan hoivissa meni kivasti (ja nopeasti). Rehellisesti tuntui aika luksukselta nukkua aamulla vähän pidempään kun normaalisti, mummin katsoessa Pirpanaa. H lähti joka aamu jo hyvissä ajoin studiolle. 
Mulla on levännyt olo mutta kiva oli tulla kotiinkin. Sytytin kynttilät ja nautiskelen nyt sateisesta illasta lasten nukkuessa. 

Näin ihania suukkosia Piippis jakeli mummille lähes koko viikonlopun ajan


Tänään oppi tyttö melkein sanomaan pupu. Ensimmäinen tavu tulee hienosti jo jokakerta ja parikertaa erehtyi sanomaan ne kaksi tavua peräkkäinkin. On ollut kiva seurata miten taitavasti tyttö tapailee jo sanoja ja ne muutamat pari sieltä jo tulee ihan oikeastikkin. Edelleen silti odottelen sitä the sanaa. 


Kotimatkalla isi räpsäsi pari kuvaa matkalaisista. Piippiksellä iso mökömökö käynnissä tässävaiheessa kun masu oli vähän kipeä ja ruoka ei oikein meinannut maistua. Hirveet raivarit vetäs mummolassa juuri vähän ennen kun oltiin lähdössä kotiin. ONNEKSI kotona tilanne rauhoittui, kakka tuli ja iltapuuronkin tyyppi söi kokonaan. Pieni mutta kuitenkin iso vaiva tuo ummetus aina välillä meidän perheessä. Pirpana kun ei tykkää edes luumua syödä joka tunnetusti saattaisi vähän jeesata tuohon vaivaan..

Huomenna on erityinen päivä. Pirpana kastettiin 28.8.2011 ja me vietettiin ensimmäistä hääpäivää. Nyt, kaksi vuotta häiden jälkeen meitä on jo neljä kappaletta! Lupaan, että ensivuonna tilanne ei ole se mitä jotkut huuliveikot kaveripiiristä ovat ennustelleet. Ei rakkaat, meitä ei ole silloin viisi. 

Juhlimme hääpäivää ensi lauantaina viettämällä kaverin kolmekymppisiä Helsingissä. En tällähetkellä keksi parempaa tapaa sillä mulla on ollut ihan hirveä ikävä kaikkia tuttuja ja puolituttujakin :) Huomenna poksahtaa samppakaljapullo, senkin lupaan.

Huomenna luvassa myös vastaus lukijan kysymykseen..


Juhlat

Juhannusfiiliksiä

22.54


Isin kaikku, paras kaikku


Juhannusaattona piipahdettiin tosiaan kauppatorilla ja loppupäivä vietettiin rennoissa tunnelmissa mummin ja papan luona. Ei uskallettu nyt sen kummemmin järjestää mitään ihmeellistä kun äitee on tässä tilassa. Ensivuonna sitten taas mökille toivonmukaan. Hauskaa oli ja kiva kun aurinko jaksoi paistaa. Syötiin hyvin ja pelailtiin mölkkyä, perusmeininkiä. Pirpana jaksoi hienosti olla koko illan vaikkakin päikkärit jäivät vaan tunnin pituisiksi.

Lyyli-koira sai unelmasaaliin kun uskalsi jossainvälissä varastaa meidän tulevan kummipojan tutin ja eipä sitä sitten enää viitsinyt toiselta pois ottaa, puoliksi syötyä tuttia. Vähän nolonahan tuo tuossa kuvassa on.. :)




Tänään käytiin H:n enon luona Lapinjärvellä saunomassa puusaunassa ja syömässä jälleen masut täyteen. Tuusulan mummi sekä pappa olivat myös mukana. Ja Naantalin vieras :) Tälläkertaa Pirpana nukkuikin sitten piiitkät päikkärit vaunuissa ulkona ja kotiintulomatkalla ei väsyttänyt, poikkeuksellisesti. Yleensä kun nukahtaa aina autoon. Kiva viikonloppu takanapäin. Huomenna päätettiin olla ihan vaan ihan kolmistaan ja tehdä yhdessä jotain kivaa. Kaikinpuolin rankka viikko taas edessä. Sekä äidillä että isillä.

Päiväkävellyllä maaseudulla


Viimeyö oli aikamoista temppuilua kun Piippis nukkui meidän viekussa seinän puolella ja äiti siinä keskellä sai sitten taiteilla vähän väliä vaikka missä asennoissa kun tuo pieni ihminen tosiaan osaa ottaa tilansa sängyssä. Nukuin jalkopäässä suurimman osan yöstä. Vähän niinkuin allaolevassa kuvassa äiti ja isi tekee. Voitte ehkä kuvitella minkälaista on ison mahan kanssa yrittää löytää edes vähän miellyttävää asentoa sieltä niin. Ihanaa oli kuitenkin kun kaikista kultaisin tuhisi ihan vieressä <3

Olen kaikesta huolimatta nyt superväsy ja menen nukkumaan as soon as possible. Ehkä yritän kinua vielä jalkahieronnan toiselta väsyneeltä, katsotaan nyt että uskallanko :) Öitä!








Höpönlöpöä

Äidin mutinaa

23.39

Ollaan tyttöjen (Pirpana ja Taiga) kanssa mummolassa kun tahdoin saunaan ja tahdoin myös seuraa. H on yövuoroviikolla ja yksinäiset yöt ei pidemmän päälle ole kiva juttu, se tuli eilen todistettua. Ajatukset alkaa harhailemaan väärille raiteille. Yhtäkkiä kaikki huolet ja murheet kasaantuu samaan köntsään ja olo muuttuu kurjaksi. Viimeaikoina on tapahtunut paljon ja kun tilanteet ovat nyt vihdoin rauhoittuneet tekee väsymys tepposet. Mulla on meneillään joku ihan tyhmä vaihe. Raskaushormonitkin varmasti lisäävät omat kitkerät mausteensa tähän soppaan.

Piippiksen motorisessa kehityksessä on tapahtunut nyt mielenkiintoinen ilmiö. Tyttö ei enää lattiatasolla suostu kääntymään masulleen ollenkaan. Jos äiti ja isi yrittää avittaa kääntymään, pistää  tyty oikein vihaisesti hanttiin ja tekee hyvin selväksi että siihen asentoon ei halua. Syy on selkeä. Tytön kädet puuhastelee/tavoittelee kokoajan jotain tai jotakin. Nyt on selvästi tullut aika tutkia ihan kaikkea mahdollista kätösillä ja masullaan ollessa se ei ole samalla tavalla mahdollista, siispä skipataan ne hommat hetkeksi. Öisin tyttö kuitenkin kääntyy kyljelleen ja masulleen nukkumaan joten taito on selkeästi tallella mutta mielenkiintoa vaan ei. Ehkä tämäkin on saanut mut hieman mietteliääksi kaiken muun ohella. Tänään onneksi vertaistuki taas teki tehtävänsä ja olo helpottui kovasti tämän asian tiimoilta. 

Toisaalta kehitystäkin on taas tapahtunut. Pirpana osaa antaa äidille pusun <3 Ja tuo käsillä toimiminen on ehdottomasti myös vain ja ainoastaan positiivista. Ja niinkun tänään aikaisemminkin vertaisille totesin, mun tytölläni on hymy joka on ihan omaa luokkaansa. Siihen olen koukussa.

Mä en ole oikein koskaan osannut olla kovinkaan huolissani tytön kehityksestä ja jotenkin on ollut jopa huojentavaa että hän saa kehittyä omaan tahtiinsa ilman että jokaista uutta taitoa tarkkaillaan tai kysellään neuvolassa. En siltikään kuitenkaan toivoisi että jo opitut jutut unohtuisivat mutta siitä tässä tosiaan tuskin onkaan siis kyse niinkun jo yläpuolella kertaalleen totesin.

Jokatapauksessa, nyt pitäisi selvitellä uuden asuinkaupungin kehitysvammaneuvolasysteemit/fysioterapiajutut ja se onkin taas oma rumbansa. Väkevää kun pippuri mutta pakollista. Ensiviikolla.

No ja vielä, tämä mun fyysinen olotilakin on jo välillä niin mahdottoman surkea että ei sekään nyt helpota olemista. Jokapaikasta kokoajan ihan puuduksissa, pallo pinkeänä ja äsken taas supisti ihan kivuliaastikkin. Noita kivuliaita suppareita on tullut sillointällöin mutta onneksi aika vähän vielä toistaiseksi. Henki pihisee edelleenkin heikohkonlaisesti ja kokoajan odottelen että vauva senverran laskeutuisi että olo helpottaisi. Pirpanan nostaminen ja kantaminen on jo aika työlästä. Onneksi hän onpi tyytyväinen suurimman osan ajasta ihan itsekseen lattialla leikkien.

Vaikka nyt onkin vähän rankkaa niin tuntuu hyvältä huomata että rakkautta on ja riittää! Sehän se onkin se suurin ja eteenpäin työntävä voima. Tuo meidän tyttö on se kaikista suurin rakkauspakkaus ja niin kauan kun hänen kasvoiltaan paistaa onni ja tyytyväisyys, ei meillä vanhemmilla ihan oikeasti ole mitään hätää. Sitäpaitsi mulla muutenkaan ole. Asiathan on aikuisten oikeasti tosi mallillaan nyt.

Kai joskus kuitenkin saa vähän purnata?
 :)

Lauantaina lähdetään Pirpanan isomummun 90-vee juhlia viettämään Kauhavalle. Varasin tänään hotellihuoneen ja kuinka ollakkaan, siellä esiintyy samana iltana PMMP!  Hotellivirkailija varoitteli metelistä mutta ehkä me selvitään yksi yö kunhan katto vaan on pään päällä. Varasin viimeisen vapaan huoneen. Meitä tulee täältä pk-seudulta muitakin noita ysikymppisiä juhlimaan..  Ja ihan syystä.

Sain muuten tänään kuulla ihan mielenkiintoisen uutisen. Mun suvun puolelta löytyy toinenkin extrakromosomitytsynen. Isän puolelta ja suht lähisukuakin on. 

Mutta nyt nukkumaan-->


Juhlat

Ensimmäinen vappu yhdessä

22.40

Ampiainen kiinnostui Pirpanan piposta joten jouduin varastamaan likan isiltä ja viemään sisätiloihin turvaan. 

Vappu hurahti leppoisissa tunnelmissa ja sitä vietettiin perheen kesken kotona sekä Pirpanan kummien luona grillaillen. Rauhallisiksi ovat meidän vapun karkeloinnit muuttuneet, heh.No, kun nuo mukelot tuosta vähän kasvaa niin eiköhän sitä actionia taas riitä, vähän eritavalla kun muutama vuosi takaperin tosin mutta aika aikansa kutakin. Nyt lasten kuohujuomat ja kaupan alkoholittomat siiderit kelpaavat mulle vallan mainiosti ja sokerihumala on humala siinä missä muukin humala ;)


Allekirjoittanut pääsi harjoittelemaan kahden pienen kanssa olemista vähän ennakkoon. Pirpana näyttää  siltä kun tämä asetelma ei nyt olisi oikein mieleinen hälle. Parempi vaan totutella tyttö! :) Kohta meidän perheessä on vielä pienempi tyyppi. Äidin ja isin ainoa prinsessa Piippis tulee tosin olemaan nyt ja aina. Se on varma se.

Loppuillasta me tänään sitten kahden brunssin jälkeen vähän hölmöiltiin ja parhaat naurut lähti näistä kahdesta kuvasta. Miten se osaakaan aina ottaa juuri ne oikeat ilmeet?! 



Löytyyköhän Pirpanan tulevat lemppariharrastukset mahdollisesti näyttelemisen vaiko kenties ehkäpä tietokoneiden parista? 
Aika näyttää.

Juhlat

Syntymäpäiväjuhlissa

22.00

Pääsiäisviikonloppuun on mahtunut paljon ihania hetkiä perheen ja ystävien seurassa. Juhlittiin mm, Pirpanan nuorimman sekä vanhimman serkun synttäreitä, tosin eri päivinä. Kiitos kaikille juhlien järjestäjille ihanista pirskeistä! Ensimmäisistä en jostain syystä tajunnut kuvia räpsiä ja näistä toisista juhlistakin sankari itse taisi ottaa suurimman osan kuvista. Yksi saatiin otettua päivänsankarista ja Pirpanasta ja sehän on tänne nyt heti sitten laitettava. 15-vee ja kohta 1-vee. Mummin ja papan vanhin sekä nuorin lapsenlapsi siinä somasti:




Tässä vielä pari muuta päivän otosta:




Tämä ilme on nyt kaikista kivoin Pirpanan mielestä. 



Niinkun ylläolevasta kuvastakin voi huomata, kokoajan on sormet suussa. Ikenet kuultaa valkoisena vaan hampaat ei jostainsyystä suvaitse puhjeta. Nyt kyllä olisi jo aika päästää pieni ja kaksi vähän isompaa näistä hammaskärsimyksistä.

Ainiin, Pirpanakin sai tänään lahjan nimittäin iki-oman Pikku Myy kattilan. Kiitos A & M! Kiitos myös mun kumppari A:lle ihanista Madeiran tuliaisista <3

Huomenna äiti menee neuvolaan. Mielenkiinnolla odotan uusinta sf-mittaa masusta. Villi veikkaus, yläkäyrillä kasvamme jälleen?!


ilon aiheita

Palmusunnuntai

22.32

Niinhän siinä kävi että äidin oli aivan pakko saada pukea tytär ensimmäisenä virvon varvon-päivänään pikkunoidaksi ja viedä hänet sitten mummun ja ukin luokse virpomaan. Suunnitelmat eivät vaan siinä mielessä menneet ihan nappiin, että trulli sammui autoon ennen kun päästiin perille asti ja oli kylään saavuttaessa hieman tokkurainen. Oikeastaan tyttö kiikutettiinkin samalta seisomalta vaunuihin takapihalle jatkamaan päikkäreitä ja siellä uni maistuikin melkeinpä kolmen tunnin ajan. Päikkäreiden jälkeen tuo kyllä jaksoi sitten taas hymyillä ja olla muutenkin harvinaisen kiltti noita-akka.

Mummulasta kurvattiin sitten päivän jännittävimpään kohtaamiseen, eli avainten vaihtoon ja nyt me ollaan ihan oikeasti tuon Järvenpääläisen rivitalokolmion onnelliset omistajat. Avaimet taskussa! Pyörittiin ensimmäisessä asunnossamme vähän hölmistyneinä ja mietittiin että mistähän sitä hulinat aloittaisi?! Tekemistä riittää. Vanha parkettilattia on aivan hirveän huonossa kunnossa eikä siitä saa käyttökelpoista enää edes hiomalla. Tästä syystä päätettiin että laitetaan laminaattilattia vanhan parketin päälle. Ennen sitä seinät on kuitenkin maalattava, sillä edellisessä perheessä on asunut erittäin luovia lapsukaisia eikä heille ei ole näemmä paperi riittänyt jonka vuoksi seinät ovat saaneet myös osansa tussauksista. Melkeinpä jokaisen huoneen seinästä löytyy jonkin sortin taideteos. Ihan sööttiä mutta tälläkertaa päädyttiin kuitenkin ratkaisuun maalata seinät takaisin puhtaan valkoisiksi. Saa sitten omat lapset sotkea vähän enemmän :)
Tapettia on revittävä irti ja listat vaihdettava. Kylppäriinkin on ostettava uusia kalusteita. Mun on pakko ihan vähän jurputtaa sillä asunto oli ihan hirveän sotkuinen kun sinne saavuttiin. Ollaan itse yritetty aina noudattaa jonkin sortin reilua peliä näissä asunnonvaihtoasioissa ja siivota omat sotkut pois muiden tieltä. Nyt kuitenkin vanhat vuokralaiset olivat jättäneet kauhean saastan jokapuolelle mutta onneksi voin osittain huokaista sillä mulla on hyvät apujoukot (oma äiti ja sisko), jotka lupautuivat sitten auttamaan mua siivoushaasteessa. Wc järkytti mua kaikista eniten. En edes viitsi kertoa enempää.

Iloisen yllärin koimme kun piipahdimme ulkovarastossamme, sillä sieltä löytyi aivan ihastuttava pieni hippimaja lapsille (oli vaan jäänyt meiltä huomaamatta). Oli ikkuna ja kaikki! Kesällä kun kaikki muut hommat on saatu hoidettua alta pois, pääsen maalaamaan tuon pienen mökin ja sisustamaan siitä Pirpanalle oman pienen piilopaikan. Mahtavaa kun tietää että pääsee ihan oikeasti tekemään asioita ja ihan omaan tahtiin. Mihinkään eikä millään ole erityisen kiire.

Huomenna siis hommat alkaa listojen purkamisella ja pois kiikuttamisella. Ihan kohta on siis unen aika.


Ja niin vielä, eilen askarreltiin kummitytön, mummin ja Pirpanan kanssa pääsiäisjuttuja. Noin hienoja niistä sitten tuli! Pirpana oli tuhannen tohinoissaan kun sai 1,5 h vaan seurata ja ihastella värikkäitä nauhoja sekä papereita. Muuta ei tarvittu ja tyttö viihtyi. Voimille se otti sillä askartelutuokion jälkeen maistui taas parin tunnin päikkärit. Ne unoset tuli nukuttua ehkä vähän liian myöhään sillä selkeästi verottivat yöunista. Yöllä taas valvottiin. Onneksi näitä öitä on siltikin enää tosi harvoin.
Ja loppuun yksi pikku fiilistely. Viikon verran meillä on tehty jokaikiset kakoset pottaan! Ja nyt näyttää siltä että pissikin sinne tulee aina kunhan vaan jaksetaan tarpeeksi usein tyttö potalle laittaa istumaan. Ainoastaan päikkäreiden aikana vaippa kastuu. Aika hienoa eikö?

Nyt, hyvää yötä ja alkavaa viikkoa kaikille!

Lääkärissä

Takapakkia

22.28


Päivä alkoi kurjasti. Saatiin kuulla että mummi ei pääsekkään vielä kotiin sillä hänen röntgenkuvista löytyikin jotain hälyyttävää. Nuo löydökset olivat pieniä hyytymiä jotka nyt sitten liuotetaan pois ja mummi joutuu olemaan sairaalassa vielä muutaman päivän. Pirpanakin oli koko aamupäivän tosi kiukkunen ja mietittinkin että aistikohan pientä hermostuneisuutta muun perheen keskuudessa reagoiden sitten pikku kiukuttelulla. Hyviä uutisia saatiin kuitenkin jälkeenpäin; mummin kunto palautuu lähestulkoon entiselleen mutta tietenkin nyt alkuun tulee ottaa rauhallisesti. 
Käytiin Meikussa vierailulla ja saatiin heti verenpaineet laskuun kun mummi sai pitää Pirpanaa sylissä ;)
Nyt on olo taas toiveikas ja näin jälkeenpäinajateltuna aika helpottunutkin. Hyvä että nuo löydökset tehtiin sillä niistä olisi mitä todennäköisimmin koitunut harmia tulevaisuudessa.

Itse sain veriseulan tulokset tänään. Kohonnutta riskiä saada Downin syndroomaa potevaa lasta ei ole ja jatkotutkimuksille ei ole tarvetta. Näillä mennään. Jännä nähdä!

Pirpanalla on nyt toista päivää ääni käheänä. Mitään muita flunssaan viittaavia oireita ei ole ja toivottavasti ei tulekkaan! Nyt kun tuntuu olevan taas noita pöpöjä liikenteessä aivan mielettömästi joten katsotaan onnistutaanko me väistelemään niitä kevät-talven kuluessa.

Huomenna mennään taas ultraan ja joudutaan ottamaan Piippis mukaan. Toivottavasti päästävät isin ja tytön tutkimushuoneeseen. Viimeksi kätilö vähän vihjaili kyllä siihen suuntaan vaikkakaan normikäytäntö se ei ole. Katsotaan nyt.

Huh huh mikä päivä! Täytyy ihan sanoa että tämä päivä on ottanut koville ja kyyneleitä on vuodatettu. Ja  tänään ne eivät ole olleet onnenkyyneleitä alkuunkaan.

Juhlat

Kylässä

23.29

Vaikka Pirpanan isi onkin ollut tämän viikonlopun bändinsä kanssa tien päällä, meillä on ollut tyttöjen kesken oikein kiva viikonloppu. Ensi yönä isi palaa kotiin ja nyt toivotellaankin sitten vaan enkeleitä kotimatkalle. Sää on aika kurja :/ 
Tänään käytiin äiskän omilla kummeilla kylässä ja voi että kun oli mukavaa pitkästä-aikaa nähdä. Pirpana sai nauttia keskittyneesti ihan livenä sello duon soitannasta ja voin kertoa että siitä kyllä nautti äitikin(+mummi ja pappa). Kiitos asianosaisille! Luksusta.
 <3

Viimeyö meni mukavasti (herätys vain n.2 tunnin välein) ja mikä parasta, meillä oli Pirpanan kanssa ihan ruhtinaallisen iso tila jossa nukkua! Tuo meidän vauva on niin mahottoman leviää aina öisin.  Keneltähän lie senkin oppinut?
Vähän mua jännittää huomis-ilta kun tarkoituksenani oli lähteä kuuntelemaan Snipen keikkaa Tuusulaan ja näinollen siis en ole Pirpanaa illalla nukuttamassa. Toivotaan että ehdin kuunnella tuon keikan loppuun ennen kun tulee hälytys kotijoukoilta ;) Täältä muuten voi kuunnella Snipe Driven uutukaisen sinkun.

Pirpanan tämän päivän kekkaus: Aamulla kun ei heti saanut äitiä ylös, keksi että syljen avulla voi pitää kivaa ääntä ja tänään onkin sitten kurlailtu ihan kunnolla. Myös maitoa on kiva kurlata. Välillä unohtuu itse asia, eli syöminen kun "Einstein" keskittyy epäolennaiseen siis kurlaamiseen. Täytyy yrittää ikuistaa tuo tapahtuma vaikka huomenna. Lisäksi Piippis "narisee". En osaa selittää sitä mutta yritän kuvata sitäkin :) Vitsit miten monta kertaa päivässä tuo ipana saakaan mun suupielet korviin.. Ihana tyyppi!!

Kiitos rakkaat lukijat maailman parhaista palautteista. Eräs tuore äiti sai mut purskahtamaan melkeinpä hysteeriseen itkuun ihan vain yhdellä lauseella, "Sairaalassa saisivat antaa tämän sinun blogiosoitteen kaikille tuleville down-lapsen vanhemmille". 
Niin. Olen todella, siis TODELLA onnellinen jos onnistun näillä kirjoituksillani helpottamaan jonkun toisen kohtalontoverin oloa. Se on juurikin sitä kallisarvoista vertaistukea jota me ollaan H:n kanssa saatu myös tarvittaessa ja josta ollaan kiitollisia. 


Asian vierestä, vaikka toivoisinkin että ulkona sataisi jo lunta on ihan pakko hehkuttaa miten mahtavalta tuntuu vetäistä peitto korviin kun sade hakkaa ikkunaan...
Sikälimikäli en ehdi päivittelemään ennen tiistaita, toivotan meidän köörin puolesta oikein rauhallista itsenäisyyspäivää kaikille!

Kipuilua

Huono päivä

22.56

Viimeyönä taas valvottiin. Noin tunnin välein herätys alkuyöstä ja aamuyölläkin kohtalaisen tiheästi. Aamulla äiti ja vauva olivatkin sitten uupuneita ja kaikenlisäksi vatsa tuskastutti pientä toimimattomuudellaan. Aamupäivä menikin siinä sitten enemmän tai vähemmän huudellessa ja puolenpäivän aikoihin tapahtui helpotus, tosin ihan hirveiden sotahuutojen säestyksellä! Mä todella toivonkin nyt että nämä parin viimeisen yön kukkumiset johtui tuosta inhottavasta pikku vaivasta ja ensiyönä nukkua tuherretaan kaikki niinkun pienet koiranpennut konsanaan.

Toinen tämän päivän vitsaus on ollut syömättömyys. Pelkkä äidinmaito kelpaa. Jonkin verran Pirpana söi puuroa ja kasvissosetta mutta huomattavasti vähemmän kun normaalisti. Iltapuuro on ollut yleensä se illan kohokohta mutta tänään tuli itku (-potkuraivarit oikeastaan) kesken syöpöttelyn ja tilanne vaati jälleen äidinmaitoa. Ihan ihmeissäni olenkin täällä nyt ollut että mistä moinen kun tuo meidän tyttö muuten on aikamoinen kulinaristi?! Onkohan se tulossa kipeäksi? Ihan hyväntuulinen tuo on mutta mua kyllä huolestuttaa että miksi ne puurot ja mössöt ei yhtäkkiä enää kelpaakkaan?!

Illalla Pirpana vietti iskän, serkun ja sedän kanssa isä-tytär laatuaikaa ja äiti otti hetken aikaa ihan rennosti vain. Ripset kuosissa jälleen. Se olikin parasta tässä päivässä :D

Kai näitäkin päiviä pitää olla. Väsyttää vaan niin kovasti. Kuviakaan en ole tänään jaksanut napsia..
Onneksi huomenna alkaa VIIKONLOPPU jälleen!

ilon aiheita

Kakku.

17.51


Pirpana ja äiti piipahti tulevan pikku-ystävän ensimmäisissä kekkereissä. Askartelin elämäni ensimmäisen vaippakakun ja tuollainen siitä tuli.  Näyttää ihan maalarinteipiltä mutta se on oikeasti hopeista nauhaa :) Pyörittelin vaippojen sekaan muutaman bodyn ja sisälläkin on pari ylläriä. En nyt viitsi tähän laittaa että mitä jos tuleva mamma sattuisi käydä blogia lukemassa!

Vauvajuhlat on kivoja. Mullekkin järjestettiin kevät-talvella ja olin aivan täydellisen yllätetty silloin! Ihanat juhlat olivat ne.  Olen kuitenkin miettinyt että jos tässä vielä vauvaa jossainvaiheessa odotellaan, haluaisin vaihtelun vuoksi järjestää itse jotain kivaa. No, katsotaan sitä sitten kun/jos tulee ajankohtaiseksi.

Kivaa viikonloppua jälleen!
<3

ihmettelyä

Uus Lamaze ja juhlahumua

0.10

Tänä-aamuna me tehtiin yhteinen päätös H:n kanssa että aamumuskarit saa jäädä meidän osalta toistaiseksi tähän. Pirpana tykkää torkkua aamupäivisin ja tänäänkin olisi taas pitänyt herättää tyttö ihanan unen keskeltä musisoimaan. Jatkossa mennään keskiviikko iltapäivisin muskariin. Harmittaa vähän koska Piippiksen serkkutyttö käy tuossa aamuryhmässä mutta tämä nyt meni tälläkertaa näin olosuhteiden pakosta. Tyttö on tullut meihin vanhempiin tässä aamu-unisuudessaan ja ihan hyvähän se on niin. Kai.

Eilen kun tultiin kotiin Helsingistä, odotti meitä täällä ihanan iloinen ja kikatteleva tytöntylleröinen. Kaikki oli mennyt tosi hienosti ja jopa maitoakin oli juotu pullosta. Hommahan alkaa toimia! Teki hyvää piipahtaa vähän "kylillä" vaikka kokoajanhan tuo pieni rakas mielessä olikin. 

Tänään mä en voinut vastustaa kiusausta kun löysin Lamazen tuotevalikoimasta jotain uutta ja jännää. Pakko oli siis ostaa. Ihan pakko. Ja hyvä että ostin koska nuo ranne ja jalka helistimet oli aikas kova juttu. Motoriikan kehityksen kannalta varmasti järkevä hankinta myös.  Ideana siis että nuo sukat laitetaan jalkaan ja rannenauhat käteen ja niitä vauva saa sitten ihastella ja ihmetellä. Tämänpäiväisen kokemuksen perusteella voin suositella lämpimästi. Meitin tyttö ainakin tykkäsi ja äkkäsi heti mistä on kyse.  

Kivan ajatuksen keksin myös isänpäiväksi mutta sitä en nyt tässä päivityksessä voi vielä paljastaa sattuneista syistä. Sunnuntaina sitten! :) Hassua, H viettää ensimmäistä isänpäiväänsä! Pirpanan ihana isi.
<3

Tänään juhlittiin mun siskon "kaks-seiskoja". Pakko vielä kerran hehkuttaa kuinka helppoa tuon tyypin kanssa on olla kylässä! Istuu nätisti sylissä ja katselee isoilla silmillään. Päikkäreillekkin nukahti siihen mun syliin jopa vähän yllättäenkin! Sitä tapahtuu enää harvoin! :) Lämmin tunne valtasi mut taas kun  huomasin olevani erityisen onnellinen ja ylpeä äiti esitellessäni Pirpanaa vieraille ihmisille. Kai se on vaan pikkuhiljaa uskottava että niitä ikäviä ajatuksia ja tunteita ei enää tule. Ne on nyt poissa.

Onnea vielä sisko rakas ja kiitos kekkaloista! 

Synttärisankarin sylkyssä

Pirpana

23.16

Päiväunilla (ainakin melkein)
Tänään piipahdettiin typsyn kummien luona kylässä. Aina niin kiva nähdä! Pirpana väläytti heti parhaimmat hymynsä ja teki kaikkensa saadakseen huomion itselleen. Taisi onnistua.
Meidän tytöllä on yhteensä 5 kummia joista 3 on virallisia ja sitten on nämä ihanat haltijakummit lisäksi. Meidän silmissä ihan yhtä virallisia. Tahdoin ehdottomasti pyytää rakasta ystävääni tuohon kummituksen tehtävään mutta kun hän ei kirkkoon kuulu, päädyttiin haltijakummi vaihtoehtoon. Mulle tärkeää että nuo kaksi tyyppiä on jollain tavalla erityisen "läsnä" Pirpanan elämässä. Jokainen näistä viidestä ihmisestä on tarkkaan valittu ja varmasti meitin tytölle juuri se paras vaihtoehto.
Meille sanottiinkin jo haikaranpesässä että "Valitkaa kummit tarkkaan" ja niinhän me tehtiin sitten.

Tänään on syöty puolukkapuuroa ja jestas se on hyvää! Kyllä nyt luulis vauvan olon helpottavan kun saa vähän kuitujakin masuun.





Voi että, 5 kk sitten näin mulla oli aikas väsynyt fiilis ja kuulemma oli muutamalla läheisellä sekä ystävälläkin jotka niin ihanasti elivät meidän kanssa tuota piiiitkää synnytysepisodia! Tähän kellonaikaan pääsin juuri synnytys-saliin(sitä olikin odotettu jo tovi) ja sain epiduraalin. Olin taivaissa ja torkahdinkin hetkeksi. Olo muuttui yhtäkkiä jälleen tuskalliseksi ja niin sitä päästiinkin vihdoin tositoimiin. Puolentunnin pakertamisen jälkeen sain syliini oman pienen erityisen tyttäreni. Tyypin, joka kouli musta niin tuhannen onnellisen ja ylpeän äidin. 

Meidän aurinkoinen täyttää tänäyönä viisi kuukautta..
<3

Pirpana

Tuijotellen

0.22

Viikonlopun kuulumisia jälleen. Perjantaina piipahdettiin Pirpanan tädin luona saunomassa ja syömässä pizzaa. Visiitti venähtikin muutaman tunnin pituiseksi ja illalla kotiin palatessa tuli uni samantien kun saatiin tyttö petiin. Olispas vauvan nukuttaminen aina yhtä helppo nakki! Pirpana sai fanin tuolla reissulla. Jalo-kissa on hänen nimensä. Yleensä tuo möllikkä ei jaksa kiinnostua mistään muusta kuin auki olevasta ulko-ovesta. En sitten tiedä liekö tämän kiinnostuksen johtuneen puklun hajusta vaiko Pirpanan söötistä  nassusta mutta kiva tuota pientä tyyppiä oli nuuhkia jokatapauksessa. Kuvassa kaksi suloista.

Lauantaina käytiin ostamassa typsylle uusi hieno pöllö body. Äidin löytö! Illalla sitten vaan oltiin ja ihmeteltiin toisiamme. Vaikka lekuri väittikin Pirpanan päätä "vähän isohkoksi" niin onhan tuohon isin päänympärykseen vielä ihan kivasti matkaa ;) Tuo kuva on tälle äidille aika aarre tällähetkellä. Äidin omat kummituseläimet <3

Se pienempi kummituseläin
Tänään on ollut vähän tuskaisempi päivä. Pirpanalla ei meinaa nyt  aineenvaihdunta pelata toivotulla tavalla ja se aiheuttaa ylimääräisiä itkuja ja vatsakramppeja. Voi että kun voisi tehdä jotain auttaakseen pientä! No, ei auta kun odotella. Luumua ollaan yritetty antaa ja sain vertaisilta muutamia hyviä vinkkejä joita täytyy huomenna kokeilla. Meidän normaalisti niin aurinkoinen tyttö on ollut kyllä tänään pelottavan totinen. No, näin se meni viimeksikin. Sitten kun kakka suvaitsi tulla, oli Pirpana taas tyytyväinen tyttö. Onhan se nyt ilmiselvää että tuskanhiki nousee otsalle kun on yrittänyt tuloksetta tikistää kolmatta päivää. Voi näitä vauvaperheen huolia ja murheita! :) Kyllä mä olen tänään jo ehtinyt miettiä ihan ääneenkin että "Entäs jos sillä nyt kuitenkin on joku rakenteellinen vika..?" Kaiken järjen mukaan se olisi jo meille selvinnyt aikaisemmin jos niin olisi. Siispä rauhoitun.  Nyt sukellan peiton alle perheen viekkuun ja toivon huomiseksi vähän parempaa päivää! Ainiin, Tuusulan mummun ja ukin luona käytiin syömässä ja oli hyvää ruokaa niinkuin aina. Ukki ei ollut nähnyt Pirpanaa pariin viikkoon ja sanoi että tyttö on kasvanut kovasti. Pelottavan nopeasti nuo tyypit kyllä kasvaa ja pulskistuu. Valokuvista sen huomaa itsekkin. Joskus olisi kiva vaan stopata ajan kulku hetkeksi mutta sitten toisaalta joskus tuntuu että on niin tuhannen malttamaton ettei millään jaksaisi odottaa minkälainen tyyppi tuosta meidän vauvasta oikein tuleekaan. Ihana tyyppi. Sen tiedän.

Suosituimmat

  • Hurahdus hajusteettomaan
     Kuluneen puolen vuoden aikana, on allekirjoittaneessa silminnähden tapahtunut jonkin sortin hurahdus luonnonkosmetiikkaan sekä arjen ekolo...
  • Tiitiäisen tuutulaulu
    Laila from Lapland  Kukkuu! Tänään Pirpana sai hienon uuden talvipipon ja se sopii tytölle mainiosti. Selvästi pikku mannekiini yrittä...
  • Muistopuhe rakkaalle
    Seison epämääräisen, Postin A4 kirjekuoreen rustatun puheen kanssa saattoväen edessä. Käteni tärisevät kokoajan voimakkaammin, mutta sinnik...

Facebook