Alkanut viikko on startannut energisesti. Olen luonnollisesti ihan ihmeissäni, että mistähän moinen?! Heräsin aamulla ennen seiskaa siihen, että olohuoneesta raikasi Hello Kitty tunnari, sekä kahden iloisen lapsen laulu. Nousin ylös kuitenkin suht helposti, ja ryhdyin luonnottoman ketterästi aamuhommiin. Tämä ei oo ollut mulle varsinkaan viimeaikoina kovinkaan tyypillistä.

Ennen yhtätoista olin ehtinyt jo pestä pikkuvessan lattiasta kattoon, ulkoilla lasten kanssa, pestä pyykkiä ja työstää makaroonilaatikon uuniin. 

On todella lohdullista tietää, että tällaisiakin päiviä vielä joskus on. Fiilis on vaan niin hyvä, kun tuntee saaneensa vähän jotain aikaiseksi ilman, että H:n täytyy olla kotona. Ja että koti on vieläpä puhdas sekä siisti  kun isi tulee töistä kotiin. 

Lapset nukkuvat päiväunia, ja nyt on se mun oma hetkeni. Viimeviikko mentiin aikas pitkälti niin, että kaksi vanhinta skippas päikkärit melkeinpä jokapäivä. Hyvää siinä on tietysti se, että illalla mukelot uinahtaa todella kiltisti ja ennenkaikkea nopeasti yöunosilleen, mutta huonoa se, että varsinkin Piippikselle tulee sitten sellainen univajeen tasauspäivä, että nuokkuu ja torkkuu koko aamupäivän. Eilen esimerkiksi oli sellainen päivä. Tyttö meinasi aamupäivällä nukahtaa potalle. 

Hankala vaihe. Kun ei sitä jokailta jaksaisi tyyppejä puolilleöinkään nukutella. Niin tapahtuu, jos päikkärit nukutaan.

No mutta, pienenä loppukevennyksenä tähän tuo allaoleva otos. Piippis osallistui siivouspäivään. Hiiri pehmolelu kastui ulkona ja W patisti siskonsa viemään sen pesukoneeseen. Piippis teki työtä käskettyään, mutta kone olikin päällä. Ongelman hän sitten ratkaisi näin. Seurasin toimintaa sivusta hymyillen.

Kiva viikko edessä. Vietämme perjantaina H:n kanssa viidettä hääpäivää, mutta suunnitelmia meillä ei vielä sen varalle ole. Katsotaan, mitä keksitään. Ja voihan olla, että meidän tuurilla viime torstaina annetut MPR-rokotteet oireilevat sopivasti juhlapäivänä ja se vierähtääkin pieniä potilaita hoivatessa. 

Huomenna teen myös jotain historiallista, ja kuskaan tavaraa kirppikselle myyntiin. Tätä oon suunnitellut pitkään, ja nyt vihdoin päätin ottaa härkää sarvista sekä tehdä asialle jotain! Mulla on ihan liikaa pientä lastenvaatetta ja omaakin vaatetta ,joista joku muu saattaisi vielä hyötyä. 

Tuttava meni ja avasi Keravalle vieläpä uuden kirpparin, joten nyt on oiva aika testata sitä tässä samalla :)

Helteistä alkuviikkoa tyypit!

P.S Onkohan se tilanne nyt niin, että kommentointi takkuilee kaikilla, kun sellaista palautetta on parilta ihmiseltä tullut? Mulla ei ole tietysti hajuakaan, mistä moinen voisi johtua :/