Bravo! Saanen esitellä tämän vähän usvaisen kuvan myötä, että meillä asustelee nykyään astetta verran rohkeampi neiti. Viime viikolla Piippis uskaltautui Rinnekodissa fyssarin kanssa kiipeämään ensimmäistä kertaa puolapuille ja nyt kotona keikutaan korkeuksissa jatkuvasti. Aika polleeta tyttöä on hän, kun uskaltautuu siskon ja veljen kanssa ylös asti. Alastulokin onnistuu nykyään myös reippaan itsenäisesti. Hyvä Pirpanainen!

Eilen illalla oli pakko vielä ennen nukkumaanmenoa käydä kerran kapuamassa katonrajaan.

Kyllähän me osasimme odottaa, että näin tässä pian tulee käymään, mutta silti ollaan jälleen kerran tosi iloisia tästä pienestä edistysaskeleesta - tilanne puolapuiden hankintahetkellä kun tosiaan oli tämä.

Siispä kiitos mahtavat ammattilaiset ympärillämme sekä Suomen voimistelutuote.

Nyt se on jälleen kerran todistettu, että vaikka lapsi on hienosti oppinut terapiassa asioita, on taitojen ylläpito vielä tässä vaiheessa todella tärkeää ja siksi terapioiden tulisi näillä meidän erityisnappuloilla ehdottomasti jatkua mahdollisimman pitkään.

Nyt sitten jännitetään, että koska tyttö uskaltautuu kunnolla tarttumaan voimistelurenkaisiin. Hän kyllä niitä jo kovin tarkkaavaisesti tuijottaa ja uskon tuonkin hetken olevan jo kirjaimellisesti aika käsillä. 

Tällaisia arkisia kuulumisia tänään. Aurinkoa viikkoon!