Taiteilijaelämää

15.49




Meidän perheen suuret taiteilijalupaukset ovat puhjenneet kukkaansa. 
Taiteelliset hanat ovat auenneet.
Valkoinen pinta ei käy laatuun.
Se tulee muuttaa.
Värikästä sen olla pitää!

Viereisessä kuvassa vasemmanpuoleinen taideteos on Piippiksen käsialaa. Tuo vähän suurpiirteisempi teos on pikkuW:n taidonnäyte. 

Mahtavaa, että tässä lajissa kulkevat omia polkujaan, eivätkä liikaa toisiltansa apinoi ;)

Piippis myös pulisee ja laulaa kokoajan piirtäessään. Sen lienee oppinut puheterapiasta, sillä laulupiirtäminen on nyt tosi kova juttu. 





Niin innostunut neiti on nyt tästä hommasta, että tänäaamuna oli ehtinyt tosiaan koristelemaan meidän valkoisen ruokapöydänkin omaa sisustussilmäänsä hiveleväksi.

Eräs vertaisäiti facebookissa totesikin, että tyttö on selvästi ajan hermoilla, sillä pinkki on nyt kuulemma kovaa huutoa kodin sisustuksessa.

Kauas on omena tässä suhteessa puusta pudonnut. Mua oikein harmittaa, kun meillä on niin ihana uusi koti, ja mulla on todella nyt kaikki sisustukselliset ideat hukassa. Johtuu varmaan tästä muutenkin hieman haperosta päänupista. 

No ehtiihän tuota.








Eilen tapahtui suoranainen ihme, kun uskaltauduttiin koko perhe kävelylle lähikauppaan, joka sijaitsee noin kilsan päässä meidän kodista.


Kyllä! Se on Pirpanainen, joka johdattaa muuta porukkaa! Osan matkasta reissasi pulkassa, mutta välillä tosiaan intoutui näin reippaasti kävelemään, ja vieläpä ihan oikeeseen suuntaan?! Tää on tosi harvinaista. Tyttö oikein kiherteli onnesta, kun sai itsekseen eteenpäin kulkea. Tosin heti jos tuli isoja lumikökkäreitä, matka tyssäsi kun seinään. Ne on vielä liian pelottavia. Silti, tämä oli jo aivan mahtava lupaus hieman toimivammasta kevät-/kesäulkoilusta.

Mun tyttö kasvaa. Se on välillä ihan hyväkin asia.

Nyt on kyllä tosi kiva olo. Eilen vaaka näytti lukemaa, jota en ole nähnyt siinä puoleentoista vuoteen. Vaikka välillä tämä raskauskilojen karistaminen on tosi vaikeaa ja tekisi mieli antaa periksi, tulosten näkyminen motivoi upeasti jatkamaan.

En ole ikinä jaksanut olla näin sinnikäs ja näin pitkään. Tämä siis kannustavana esimerkkinä sellaisille henkilöille, jotka kannustusta tarvitsee. Jos minä pystyn niin kuka vaan pystyy.

Jokohan se mun blogi ensviikolla siirtyy kaksplussaan? ;) Sitä kovasti tässä odottelen. On kyllä niin hyvä mieli siitäkin asiasta. Mahtavia tyyppejä tuossa yhteisössä on ja olen onnekas , että pääsin mukaan. 

Kivaa alkavaa viikkoa kaikille. Yritetään pysyä terveenä ja toivotaan paljon aurinkoa. Nyt viikonloppuna ollaankin saatu siitä nauttia!



You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Kivoja uutisia ja iloisia tunteit - upeaa! Kevätkin lähenee ja valonmäärä kasvaa. :)

    VastaaPoista

Suosituimmat

Facebook