Irtiottoja
19.41
Sitä nauttii tästä äidin roolista ihan eri tavalla, kun on vihdoinkin oppinut säännöllisesti ottamaan aikaa myös ihan vaan itsellensä.
Olen viimeviikkojen päivityksissä muutamaan otteeseen kertonut alkaneista laulutunneista, ja kerronpa niistä vähän tässäkin päivityksessä. Tai ennemminkin fiilistelen. Kehuskelenkin jopa.
Eilen nimittäin sain opettajaltani positiivista palautetta hyvältä kuullostaneesta tulkinnasta ja siitä, miten olin ahkerasti harjoitellut. Voin kertoa, että niiden kehujen jälkeen oma fiilis pysyi tosi mahtavana ihan pitkälle iltaan asti. Teki tosi gutaa. Usko omaan itseeni lujittui. Mä kykenen tässä elämäntilanteessa muuhunkin, kun vaihtamaan vaippoja, syöttämään tai kasvattamaan jälkikasvua. Tärkeitä juttuja kaikki tietysti.
Olen aina rakastanut laulamista, mutta nyt viimevuosien aikana epävarmuus omista taidoista on kasvanut huomattavasti. Johtuen varmaankin siitä, että olen laulanut lähinnä kotiseinien sisäpuolella ja aina samalle yleisölle. Suullista palautetta heiltä ei tipu, mutta mukana tanssimisen olen tulkinnut positiiviseksi palautteeksi. Tapahtui viimeksi eilen. Hih.
No mutta kuitenkin, nyt olen toteuttanut pitkäaikaisen haaveen ja irroittautunut kerran viikossa sopivasti kotiäidin tehtävästä.
Eilen irrottauduin myös näissä merkeissä:
Lopputuloksia paljastan sitten myöhemmin. Niin, niitä on useampi. Onko tää nyt sitten irroittautumista vaiko kolmenkympin kriisiä. Mene ja tiedä.
Kuitenkin, on ollut ihanaa huomata, että kiireisen hulina-arjen keskellä mulla on mahdollisuus tehdä vaikka mitä kaikkea kivaa, kun vaan suunnittelee ajankäyttönsä hyvin ja huolellisesti. Kaikki voi paremmin. Sekä äiti, lapset, että tuo isäntäkin.
Nämä H:n iltavuoroviikot vähän rajoittaa harrastamista, mutta toisaalta se on ihanaa kun joskus aamuisin saa itse nukkua H:n herätessä taaperoiden kanssa.
Enää siis yksi toivomus. Jos joskus saisin parisuhteelle aikaa, olisin iki-onnellinen. Viimeaikoina kaksinkeskeinen aika H:n kanssa on jäänyt tosi vähiin. Iltaisin ollaan kumpikin niin tuhannen väsyneitä, että sännätään suorintatietä nukkumaan, kun kaikki lapset ovat nukahtaneet yöunillensa.
Tänään mentiin koko perheen voimin puheterapiaan.
Kai tämäkin jonkinsortin parisuhdeaikaa on vai?
Voihan parisuhde!
Se on kovilla nyt. Onneksi meidän liitto on luja. Me hitto vie selvitään näistä vuosista!
0 kommenttia