Syksyisiä tunnelmia
14.54
Syksy on tullut. Sille tosiasialle on vaan nyt antauduttava ja kaikista helpoimmalla pääsee, kun heittäytyy kepein ajatuksin seuraavan vuodenajan matkaan mukaan. Nyt täytyy kyllä itsekin ihan reilusti myöntää, että kesällä taisin stressata kaikesta tästä nyt olevasta paljon enemmän, kuin mitä loppujenlopuksi olisi ollut tarpeellistakaan.
Hienostihan tämä uusi aika elämässämme on lähtenyt käyntiin!
 |
| Kuvassa aarteita 3 kappaletta |
Ipanat kotiutuvat iloisena eskarista sekä kerhosta, ja pienin nauttii täysin siemauksin äidin sekä isän "ainoana hupulaisena" olemisesta.
Olen hakenut töitä sekä myös opiskelupaikkaa, ja seuraava kuukausi tulee näyttämään meille sen, jatkuuko mun arkeni koulunpenkillä vaiko työelämässä. Jos ihan rehellisiä nyt ollaan, niin kaipaisin kovasti ihmisten pariin tekemään ja olemaan. Koulunpenkillä kököttäminen tuntuu vieläkin aika kaukaiselta ajatukselta, mutta hyvähän nämä hoitoalan opinnot olisi suorittaa loppuun jossain vaiheessa. Noh, heittäytydään nyt vain kohtalon vietäväksi ja katsotaan, mitä elämä tullessaan tuo.
Nyt olen siis kuitenkin vielä tovin kotona, ja vietämme lasten kanssa aikaa ulkona niin kauan kun lämpöä ja hyvää säätä piisaa.
Eilen löysivät majapaikan metsästä, jonka nimesivät "Päämajaksi". Siellä sitä sitten vierähtikin melkeinpä koko iltapäivä, ja isin rakentamalle hyllylle keräiltiin iso kasa aarteita kuusipuiden uumenista.
Piippis keskittyi tottuttuun tapaansa maassa istuskeluun, ja koko kortteli kaikui, kun neiti toitotti kalliolta koko naapuruston kuultavaksi pitkän pätkän Viileän Venlan vuorosanoja - tunteella ja vahvasti eläytyen tietysti! Päivittäisessä käytössä tuosta kyseisestä elokuvasta ovat mm. seuraavat huudahdukset :
"OMG!" (esim. kylpyvettä ensimmäistä kertaa varpaalla kokeiltaessa)
sekä
"Ihan tyhmää!"
Ne tietävät, jotka tietävät.
Nautin entistä enemmän yhteisistä hetkistämme, ja se tuntuu luonnollisesti tosi hyvältä! Sitä jaksaa ihan eri tavalla taas heittäytyä mukaan lasten maailmaankin, kun saamme hetkeksi kaikki pienen happihypyn normaalista ja kaksi vanhinta pääsee hoitopaikkoihinsa puuhastelemaan kivoja juttuja.
Sellaisia arkisia kuulumisia tänään. Paljon on pihlajanmarjoja puut pullollansa. Saas nähdä, jääkö tulevan talven lumikinokset ennustuksen mukaan pienehkönlaisiksi? Jouluksi saisi vähän tulla, mutta muuten en itse henk.koht kinoksia edes kaipaa.
0 kommenttia