Varoituksen sananen.

15.57

On asioita, joita ei pitäisi tehdä silloin kun odottaa toista vauvaa. Yksi niistä on edellisen synnytyskertomuksen lukeminen. Mä nyt kuitenkin tein niin enkä aloitettuani kyennyt enää lopettamaan lukemista. Pari kohtaa tuosta kertomuksesta sai mut aikas herkkään tilaan. Tässä muutama.

19.05.2011 06:10 Saavuttiin sairaalaan

20.05.2011 20:10 "Kerrottu että synnytyssalissa ruuhkaa-saattaa kestää ennen kun pääsee saliin. Viety fysiopallo, istuskelee keinutuolissa. " Joo tämän muistan selkeästi! Oli jo aikamoista menoa nimittäin tuolloin ja minuutit tuntuivat tunneilta.

20.05.2011 22:21 Potilas siirretty Haikaranpesään synnytys-saliin.

20.05.2011 22:35 Valmistellaan puudutukseen. Anna-Kaisa kokee kaipaavansa nyt lepoa. Valvonut pari yötä.

21.05.2011 00:28 Anna-Kaisan vointi hyvä, puudutus auttaa hyvin, ei tunne supistuksia. Ktg reaktiivinen. Sikiöllä hikka. Anna-Kaisa syö Kiwin ja koittaa levätä.

05:20 Synnytyksen kulku Kätilö leikkaa napanuoran ja tarkastellaan yhdessä tyttöä. Tyttö edelleen pehmeän oloinen, kitalaki tuntuu terävältä ja kasvoissa erityispiirteitä, joista herää epäily mahd. Down-syndroomasta. Isä havaitsee myös saman. Tyttö hyvävointisena äidin ihokontaktissa.

05:46 Pediatri kävi tapaamassa perhettä ja tarkastamassa vauvan kun tytöllä ikää reilu 30 min. Tyttö hyvävointinen, jää osastoseurantaan alustavasti. Vanhemmat ymmärrettävästi yllättyneitä, ottavat tiedot rauhallisesti vastaan.

05:10 tyttö käy rinnalle. Hamuilee. Ottaa hienoja imuja alkuun avustetusti. Myöhemmin tekee useita rytmikkäitä imuja, niin että ote pysyy.

16:00 Vanhemmat syövät päivällistä. Juteltu tilanteesta, rauhallisin mielin ovat. Hellästi vauvaa hoitavat. Vauvaa yhdessä ihasteltu. Ihokontaktista puhuttu. Äiti kertoo että tukiverkostoa on. Vauvan isovanhemmat tulossa perhettä katsomaan.

22:15 Käyty perheen luona. Vanhemmat hereillä. Vauvaa ihastelemassa, nostaneet viereensä. Isä ottaa ihokontaktiin.



Oi ja voi. Nämä ovatkin nyt tänäpäivänä niin äärettömän kauniita ja kallisarvoisia muistoja etten tahdo oikeasti koskaan niitä unohtaa. Niin häkellyttävää mutta onnellista. Hetki, jolloin saatiin meidän erityisen kaunis vastasyntynyt syliin.



"Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä,
ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Ole suojana pienelle suuri puu,
jotta pienellä juuret vahvistuu"

-onnittelukortista joka saatiin osastolle 21.05.2011



You Might Also Like

3 kommenttia

  1. <3 itku tuli kun luin ja muistelin reilun 10 vuoden takaista Veetin synnytystä-myöskin Kättärillä.. meidän perheessä oli vähän eri meiniki :(

    VastaaPoista
  2. snyyh täällä vollotetaan <3

    Kaikkialla sanotaan, ettei synnytyksiä saisi verrata! Meillä molemmat olleet ihan erilaisia. Lapsenkin osalta.

    halauksia!

    VastaaPoista
  3. Lapsen syntymä on kyllä yksi elämän isoimmista mullistuksista.. tavalla tai toisella..

    VastaaPoista

Suosituimmat

Facebook