Mun elämäni supersankari
23.45
Ylläolevista kuvista on helppo havaita se, että meillä asustaa pikkuruinen Batman, Harry Potter sekä Hämis. Mistä lieneekään yhtäkkinen hurahdus näihin supersankareihin, mutta tosi hämmästyneitä me vanhemmat ollaan jotenkin oltu tästä kaikesta. Onko tää tällainen hurahtaminen jotenkin ohjelmoitu jokaikiseen pikkumieheen? Mä kun aikanaan päätin, etten koskaan pue poikaani hämis-vaatteisiin vaan toisin kävi. Pari päivää sitten ostin tuon naamiaisasun + tilasin myös hm:ltä batman kylpytakin sekä superman yökkärin. Ja ihan vaan siksi, koska tuo kyseinen pikkumies ehti ne mun koneeni ruudulta huomata. Se hyppi tasajalkaa ja huusi "isi, isi wau!", ja osoitti koneen ruutua.
Kaikista ylin kuva kertoo ehkä jotain meidän lapsukaisemme värikkäästä mielikuvituksesta. Tehtiin vanhasta lakanasta viitta, johon tussilla rustattiin batman logo. Onni pääsi valloilleen. Sitä on ihana katsoa vierestä.
Ja harva nainen pääsee hämähäkkimiestä noin tunteella suuteloimaan. Piippis on etuoikeutettu.
Mikäs tässä ollessa.
PikkuH nukkuu tulevan yönsä viimeistä kertaa meidän välissä. Huomenna hän siirtyy pinnasänkyyn. Koska jo puolivuotias.
Siispä nautiskelen tästä näystä.
Kauniita unia <3
2 kommenttia
Olipa hauska, että satuttiin kaupassa lopulta silmätysten, kun monta kertaa mentiin jotenkin viistoittain ohi :D Että jos oli sellanen olo, että joku kyyläs, niin se olin minä :D Mä vallan hämmästyin, että olitte tällä kylällä kaupoilla.
VastaaPoistaHeh, ei ollut kyllä sellaista oloa! :D lapset torkahti autoon niin päätettiin ajaa Jäkeen kauppaan. Mukavahan se on aina törmätä :)
VastaaPoista