leluja

Onni-Nalle

16.31

Meillä on ollut suloinen vieras ihastuttamassa viikonloppuamme. Tärkeä tyyppi, jota jo tovi odoteltiinkin. W:n kerhossa arvotaan joka perjantai joku lapsi, joka saa viedä Onni Nallen kotiinsa vierailulle ja viikonlopun touhuista sitten kirjoitellaan yhteiseen kirjaan kuulumisia. Meidän perhettä lykästi toissapäivänä.

Hauskaa seurata, miten hellästi lapset tuota pehmolelua hoitavat ja kuinka ottavat asiakseen hänestä huolehtimisen sekä hänen viihdyttämisen. Heille Onni-Nalle todella on ihan oikea vieras.

<3


"Perjantai oli onnellinen päivä, kun kauan odotettu Onni-Nalle saapui luoksemme viikonloppuvieraaksi. Ensimmäisen yön Onni-Nalle nukkui W:n pikkusiskon kainalossa ja seuraavan yönsä hän nukkui turvallisesti kettu-repussa jonne uinahti mummulareissun jälkeen. Viimeinen yö uinuttiin Wäinön turvallisessa kainalossa. 

Onni-Nalle on keinunut lasten kanssa voimistelurenkaissa sekä kiipeillyt puolapuissa. Lapset tekivät hänelle myös sushia ja se maistuikin Onnille. Kumpienkin isovanhempien luokse nallukka pääsi myös kyläilemään. 

Onni ja lapset ovat yhdessä katselleet piirrettyjä telkkarista ja ulkoiltukin on. Luimme Onni-Nallelle Nille Nalle kirjaa iltasaduksi ja W:n pikkusisko soitti hänelle myös rumpua. Palloakin yhdessä heittelimme. 

Meillä oli kiva yhteinen viikonloppu ja Onni on lämpimästi tervetullut luoksemme jatkossakin."

Blogiyhteistyö

Helppoa ja hauskaa kirppistelyä kotisohvalta käsin

17.14

Olen parhaimmillani jo 6 vuotta säilönyt kaapeissani lukuisia lastenvaatteita, joita en yksinkertaisesti ole malttanut viedä kirppikselle myyntiin tai antaa pois. Näille tunnearvon omaaville vaatekappaleille on yleensä tyypillistä se, että vaate on ollut lapsellamme päällä jossain ikimuistoisessa hetkessä, se on saatu lahjaksi tärkeältä henkilöltä ja melkeinpä aina kyse on myös vähän laadukkaamasta tavarasta.

Haaveilemamme lapsiluku on nyt täyttynyt ja kuluneen vuoden aikana olen useasti pyöritellyt seuraavanlaisia kysymyksiä sekä ajatuksia päässäni :

 Säilytänkö nyt ihan oikeasti näitä vaatepinoja kaapissani pölyyntymässä vain siksi, koska en osaa päästää niistä irti? Ja kun tosiaan muutaman näistä mekoista olen lahjaksikin saanut, niin haluanko sellaisia ylipäänsä edes laittaa myyntiin? Tavallaan vähän hassuja ajatuksia nämä , sillä kuka niistä vaatteista siellä kaapinperällä ihan oikeasti nauttii edes? Näiden ihanuuksienhan tulisi päästä uusiokäyttöön ja elämään muiden pienten suloisten menossa mukana? Kauniin vaatteen tulee saada näkyä ja ihastuttaa!


Tarpeeksi pitkään kun asioita pohdin, pääsin ajatusteni kanssa tasapainoon. Jatkossa tulen säästämään jokaisesta koosta muutaman kauniin vaatteen mahdollisille lastenlapsilleni (huh hassu ajatus), ja loput laitan sen enempää tunteilematta jakoon niitä tarvitseville. Mun kaapeissani ei valitettavasti ole tilaa nyt toisenlaisille ratkaisuille. Aika aikansa kutakin ja sitten hyvä kiertoon eikös niin?

Päätöksenteko oli lopulta todella helppoa, kun kohdalleni osui juuri se oikea väylä myydä nämä rakastamani lastenvaatteet.

 Oletteko koskaan kuulleet Zadaa sovelluksesta? Minä en nimittäin ollut vielä viikko sitten, sillä tutustun kaikeen tällaiseen aina reilusti jälkijunassa. Viikonlopun aikana kuitenkin ystävystyin lämpimästi tämän kyseisen sovelluksen kanssa, ja voi jestas kuinka innostuinkaan! Hetkessä facebookin kirppikset jäivät historiaan vaatteiden osalta (ainakin myyjän näkökulmasta), ja yhtäkkiä kuvien lataileminen yksitellen kansioihin tuntui jopa hämmentävän hankalalta toiminnalta. Zadaahan voi räpsäistä kännykän kameralla suoraan kuvan, ja aikaa ilmoituksen tekemiseen menee n. minuutti (kun sovelluksen lataus ja rekisteröityminen on suoritettu). Tuotteita voi latailla siis sitä mukaa myyntiin, kun niitä ilmaantuu vapaille markkinoille - esimerkiksi vaatekaapin siivouksen yhteydessä! Nerokasta.



Zadaassa on aikaisemmin voinut kaupata aikuisten vaatteita sekä asusteita, mutta nyt uutena juttuna mukaan ovat päässeet myös lasten ja vauvojen vaatteet. Tarjolla on paljon laadukasta sekä hyvännäköistä tavaraa, ja feikkituotteiden kanssa noudatetaan ehdotonta nollatoleranssia. Myyntiprosessissa myyjä saa rahansa vasta sitten, kun ostaja on kuitannut tuotteen olevan luvatun kaltainen. Kunhan vain kaikki osapuolet toimivat rehellisesti, homma toimii kuin tanssi.  Osoitettaan ei kenenkään tarvitse vaihtaa vieraan henkilön kanssa, koska postitus tapahtuu myös näppärällä Zadaa-paketilla. Neljän euron kiinteään hintaan voi postittaa kymmeneen kiloon asti tuotteita Matkahuollon toimipisteeseen. 

Itsehän klikkasin välittömästi naisten osastolle, ja tilasin kauan haaveilemani Army-takin syyskäyttöön. Vaikka olen etsinyt (silloin harvoin kun kaupoille eksyn), ei sellaista ole vastaani kaupoissa osunut. Nyt se sitten kuin taivaasta tupsahti mun silmilleni kirppissovelluksessa, joten vaihtoehtoja ostamatta jättämiselle ei jäänyt. Se muistuttaa aika paljon tuota takkia, joka Piippiksellä on tuossa alhaalla näkyvässä vanhassa instagram kuvassa. Samaisen takin laitoin muuten myös myyntiin omille Zadaa-sivuilleni.

Kuvan Molo Kidsin ruutupuku mulla myynnissä Zadaassa ja samoin Piippiksen päällä oleva Name Itin takki.
Suosittelen erittäin lämpimästi testaamaan tätä suomalaista kirpputorisovellusta jos et sitä vielä ole tehnyt - ja vaikka se vähän arveluttaisikin. Itse yllätyin todella hyvälaatuisesta ja laajasta valikoimasta, sekä sovelluksen helppokäyttöisyydestä. Kaikkia kivoja pikku bonusylläreitä löytyy pikkuhiljaa, kun Zadaa tulee tutummaksi. Ihan tässä kuulkaas koukkussa nyt ollaan, sen tunnustan!

 Sovelluksen voi käydä lataamassa puhelimeensa osoitteessa https://zadaa.co/ ja koodilla MAITOKAHVI jokainen teistä saa 10 e shoppailurahaa käyttöönsä. Tuo summa sitten vähennetään kassalla automaattisesti (50% ostosten hinnasta). 

Ja vielä! Sikäli mikäli sinulla on jo tämä sovellus valmiiksi ladattuna, niin suosittelen päivittämään sen, jotta lastenvaateosio tulee näkyviin. 

Siivoan huomenna oman vaatekaappini, ja todennäköisesti laitan silloin myyntiin myös ison kasan naistenvaatteita koossa XS-S.  Ja ihan vaan siksi, koska se on niin kivaa ja helppoa! Myös lastenvaatteita tipahtelee tasaiseen tahtiinsa sitä mukaa, kun pieneksi jäävät. 

Tervetuloa tiirailemaan! Minun putiikkini löytyy helpoiten discover-osiosta, silmä ikonin alta. Skrollailkaa alaspäin ja kun bongaatte tutun jengin, niin klikatkaa. 

Shoppailemisiin!

*Yhteistyössä Zadaa

parisuhde

Lasten järjestämä vapaailta vanhemmille

18.53

 Voi tätä energian määrää! Auringon sekä pitkien yöunien ansiosta, tämä päivä on ollut hyvin HYVIN onnistunut. 


Heräilimme puolenpäivän jälkeen H:n kanssa, söimme rauhassa kahdestaan aamupalaa ja kävelimme  sen jälkeen täydellisessä syyspäivässä mummin sekä papan luokse ipanoita hakemaan. Siellä meidät vastaanotti onnellinen kolmikko. Sangen kivaa oli ollut heilläkin kuulemma.


Teimme sitten pienen pyrähdyksen paikalliseen Tokmanniin, ja hetken mielijohteesta päätin ostaa kanervia sekä ryhtyä myöhemmin iltapäivällä puutarhahommiin. Puuhastelimme pihalla koko jengin voimin, ja aurinko lämmitti ihanasti. Jokaisella oli joku oma projekti käynnissä ja kaikki viihtyivät. Yritin löytää tytöille omat pienet haravat kaupasta, mutta valitettavasti sellaisia ei ollut myynnissä. Täytyy jatkaa metsästämistä huomenna.

Muutaman kesäkukan jätin vielä kukkalaatikoihin, mutta jätesäkillisen verran sain kerättyä vanhoja kuivaneita kukkia sekä haravointijätettä roskasäiliöön. Onhan se vähän hölmöä tässä vaiheessa haravoida, sillä suurin osa lehdistä on vielä puissa. Toisaalta mulle haravoiminen on yksi parhaimmista terapiamuodoista ja nautin siitä kovasti. Win win.


Kynttilävarasto sai myös täydennystä, ja tänään ajattelin illalla laittaa ensimmäiset lyhdytkin etupihalle loistamaan. Ei tämä alkanut pimeys mua enää juurikaan edes ahdista - oikeastaan fiilis on melkeinpä päinvastainen jo.


Tuleva viikko on täynnä jännitystä ja myös yhden kivan yhteistyöprojektin tulen julkaisemaan täällä blogissa keskiviikkona. Kyse on omasta henkilökohtaisesta blogiyhteistyöstä, jonka tiimoilta on tullut tehtyä hommia nyt viikonloppunakin hieman. Mutta siitä pian lisää!


Lapset siis neuvottelivat itse kuluneen vuorokauden yökyläilyn isovanhempien kanssa, ja meillä oli eilen jopa vähän outo olo, kun mitään suunniteltua menoa illalle ei ollut. Kävimme kuitenkin syömässä Helsingissä ja junailimme sen jälkeen takaisin kotiin - ihan vain olemaan. Lauloin tunteella ja lujaa, soitin pianoa ja järkättiin me H:n kanssa myös jonkin sortin rumpu battle meidän afrikkalaisella rumpusetillä. Heh. 

Kiitos rakkaat muruset tästä happihypystä - taisimme kaikki sellaista tarvita! Kiitos myös mummille ja papalle ipanoiden yökyläilyehdotuksen hyväksymisestä sekä lasten hyvästä hoidosta.

<3

alaskanmalamuutti

Yhdessä jälleen

17.54

 On tämä ollut hurjan raskas kaksiviikkoinen. Taiga on piipahtanut useaan otteeseen unissa ja yhä edelleen saattaa jätskin jämät tai kurkun kantapala lentää lattialle, ennen kuin sitten suru ja todellisuus valtaa mielen. 

Tänään sain viestin puhelimeeni, että Taigan uurna on saapunut eläinlääkäriasemalle, ja että se on noudettavissa sieltä. Etsimme lasten kanssa kuviemme seasta muutaman otoksen rakkaasta haukusta, ja minä kiipesin nuo kuvat valmiiksi takan päälle odottamaan. Yllätyksekseni huomasin, että H oli laittanut sinne jo Taigan kaulapannan myös. Pitelin tuota pantaa hetken aikaa hyppysissäni ja tirautin kyyneleen jos toisenkin. 


Aamulla roskia viedessä huomasin etupihamme pienten kivien joukossa katkeransuloisen yllätyksen. Möhliksen pohjavillaa oli lentänyt tuulen mukana jostain jemmasta juuri siihen, minun eteeni. Jätin tuon tupon etupihan kivikkoon elämään omaa elämäänsä, sillä meillä on muistojen laatikossa pehmoista möhlömuutin villaa jo valmiiksi talletettuna.


Kun H kantoi sylissään tuon kauniin valkean uurnan sisään, minut valtasi suuri rauha ja levollinen olotila. Nyt meidän perheemme on taas kokonainen!


Ajatuksenamme oli joskus, että hautaamme rakkaan karvaisen perheenjäsenemme
 Pukaron sukutilalle, sitten kun aika koittaa. Taiga viihtyi kyseisessä paikassa kovasti ja olenhan hänet naapuripitäjästä Lapinjärveltä aikanaan hakenutkin. Yhteisen taipaleemme loppumetreillä mulle tuli kuitenkin vahva tunne siitä, että haluan koirani olevan perheensä lähellä kuoleman jälkeenkin  - teimme siis lopullisen (ja aika kalliin) päätöksen tuhkaamisesta. Tämä on päätös, jota en koskaan tule katumaan. Sen tiedän. 

Lapset pettyivät silminnähden, kun Taiga ei tullutkaan kotiin sellaisena kuin mitä he ajattelivat. Vaikka kuinka tilannetta olemme yrittäneet selittää, on se vaikea pienen ihmisen ymmärtää. Juttelimme tänään asiasta pitkään ja kun näkivät tuon uurnan, niin minusta tuntuu että todellisuus aukeni myös heille hieman realistisemmin. 

Kerroimme, että ikiuneen nukahtamisen jälkeen Taiga muuttui lämmöksi, savuksi ja energiaksi ilmaan. Ja että tuossa valkoisessa ruukussa on se, mitä Taigasta jäi tänne maan päälle. Taiga elää meidän muistoissamme ja katselee meidän touhuja tuolta takan päältä sekä myös pilven reunalta.

Tämä oli meidän keinomme selvitä ja selittää lapsille tämä vaikea vaihe elämässämme. Uskon, että selvisimme ihan hyvin kuitenkin.

"Me mennään kirjastoon. Äiti jää tänne Taigan kanssa"

"Äiti, aika harmi että se Taiga jo kuoli. Mutta oli aika kiva saada se tänne takas!"

-Pikku W 

Reissussa

Telttaretki olohuoneessa

14.29


Viikko sitten lunastimme lapsille tehdyn lupauksen telttaretkestä (joka valitettavasti jäi huonon kesän vuoksi ulkona toteuttamatta), ja kasasimme neljän hengen Jotoksen olohuoneeseemme. Kolmikko nukkui koko viikonlopun sulassa sovussa keskenään ja myös me vanhemmat saimme himpun verran rauhallisemmat yöunet, kun saimme kaksin uinua.


Tämä sisätiloissa toteutettu retki osoittautui niin suureksi menestykseksi, että myös kulunut viikonloppu startattiin telttaa kasaillen ja sipsejä mussuttaen. Siellä ne jälleen kerran uinuivat 2 yötä yhdessä ja vaikka me vanhemmat katsoimmekin telkkaria melkein vieressä, kuului suloinen kuorsaus triona teltan uumenista eikä kenenkään tuutimista tuo television vaimea ääni haitannut.


 Nämä omat rakkaat ipanat on kyllä ainakin vielä toistaiseksi todella helppo tehdä onnelliseksi - pienellä vaivalla! Saas nähdä, että tuliko tästä nyt meidän perheelle vähän pidempiaikainenkin traditio?! Varma viikonlopun merkki kenties?


Sattuipa muuten myös sillä tavalla, että keskimmäisen ensimmäinen hammas irtosi suusta telttapainin lomassa. Hammasta ei koskaan löytynyt eli se todennäköisesti humpsahti hulinassa masun uumeniin. 


Uusi viikko alkoi jännittävästi pääsykokeiden merkeissä ja ensi viikolla sitten selviää, että mahduinko kuuden uuden onnellisen aikuisopiskelijan joukkoon. Jos mahduin, niin pian aloitan lähihoitajan opinnot ja toivottavasti pokkaan jossain vaiheessa ihan oikean ammatin itselleni. Saas nähdä nyt sitten..

Värikästä viikon alkua kaikille!

Suosituimmat

  • Hurahdus hajusteettomaan
     Kuluneen puolen vuoden aikana, on allekirjoittaneessa silminnähden tapahtunut jonkin sortin hurahdus luonnonkosmetiikkaan sekä arjen ekolo...
  • Tiitiäisen tuutulaulu
    Laila from Lapland  Kukkuu! Tänään Pirpana sai hienon uuden talvipipon ja se sopii tytölle mainiosti. Selvästi pikku mannekiini yrittä...
  • Muistopuhe rakkaalle
    Seison epämääräisen, Postin A4 kirjekuoreen rustatun puheen kanssa saattoväen edessä. Käteni tärisevät kokoajan voimakkaammin, mutta sinnik...

Facebook