Kesäsateessa
20.32
Ei tämä mun blogirauhoittuminen nyt niin vakuuttavasti alkanutkaan, sillä kulunut viikonloppu tarjosi meille roppakaupalla mahtavia kuvaushetkiä maaseudun rauhassa. Olisi melkeinpä synti jättää lataamatta otoksia blogiin.
Arvoimme pitkään että lähdemmekö ollenkaan reissuun, sillä pitkin viikkoa uutiset pelottelivat meitä kesälomalaisia viikonlopun ukkosilla ja rankkasateilla. Lopulta kuitenkin tulimme siihen lopputulemaan että on aivan yksi ja sama, missä päin Suomea näitä kuuroja vastaanotamme - näin ollen päätimme siis lähteä matkaan. Loisto päätös!
Koko viikonlopun aurinko helli meidän pientä reissujengiä ja hiki virtasi helteen ansiosta. Ainoa sadekuuro joka matkanvarrelle osui, näytti näinkin "kamalalta".
Karvainen kummilapsemme nautiskeli vapaudestansa (koko reissun aikana ei jätkää laitettu kertaakaan remmiin kiinni) sekä futiksen pelaamisesta muiden kundien kanssa. Välillä piipahdettiin navetassa viilentymässä ja sen jälkeen normaali hössötys jatkui. Ihan mahtavaa seurata koiran iloa sekä onnea maaseudun hiljaisuudessa. Välillä sai vainun, mutta ei niistäkään huolimatta lähtenyt kauaksi jolkottelemaan.
Perinteiset traktori-fiilistelyt piti tietenkin myös ikuistaa. Lopulta kuitenkin tuli kiire pois ratista, sillä ylimääräinen ampparivieras pääsi sujahtamaan seuraksi koppiin.
Minun henkilökohtainen haaveilulistani ei näyttäisi tällä hetkellä olevan ainakaan kutistumaan päin. Olen unelmoinut paljon viimeisen kahden päivän aikana. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä kauemmaksi luonnon helmaan halajan kotini. Ja onhan se oikeasti vähän hassua, että nykyisen kotitalomme arvolla saisimme tunnin ajomatkan päästä omakotitalon järven rannasta!
Noh. Nää nyt on vaan näitä kivan viikonlopun jälkeisiä keloja. Rauhottuvat kyllä, kunhan viikko taas soljuu eteen päin kera uusien touhujen.
Tässäpä vielä yksi Piippiksen reissun kohokohdista - muurahaispesä! Äiskän oli pakko käydä hakemassa neiti lopulta pois öttiäisten keskeltä, sillä isot metsämurkut ryhtyivät kiipeämään kohti neitokaisen yläkroppaa vähän turhankin hanakasti.
Sade oli ihana piristys helteisessä lauantai-päivässä, mutta alla näkyvä sateenkaari oli sangen kiinnostava bonus varsinkin lasten mielestä. Me vanhemmat taasen fiilistelimme kiikareiden avulla sähkölinjalla istuskelevaa tuulihaukkaa. Kaunis näky.
Iltapalaksi (ja aamupalaksi) syötiin J-sedän perinteisiä muurinpohjalettuja. Iskelmät raikasivat puutarhakeittiössä ja auringonsäteet kaunistivat iltaa. Kannatti lähteä!
H:n kanssa saunoimme vielä navettaan rakennetussa ulkosaunassa, ja pihalla punainen kuu ihastutti meitä matkalla takaisin talolle. Tuli mieleen lapsuuden pihasauna ja rakkaat hetket omien vanhempien kanssa. Haikeata mutta samalla niin taianomaista.
Kyllä oli ihanaa. Isin vika lomaviikko starttaa huomenna ja kyllä mä vielä jotain kivaa haluaisin keksiä. Katsotaan..
Helteisiä kesäpäiviä kaikille alkavaan viikkoon!
0 kommenttia