Erityispiirteet

Iltajumpat

20.57



Vähän telkkaria ja iltasnäcksinä maistuu näemmä omat varpaat. Edelleenkin, kadehdittavaa joustavuutta. Tässä tilassa tuntuu melkeinpä uskomattomalta että joku kykenee moiseen.




Sitten vielä loppuvenytykset. Tämän jälkeen olikin hyvä nukahtaa  melkeinpä välittömästi omaan sänkyyn. Hyvä treeni pistää unettamaan ihanasti.

Siitäpä tulikin mieleeni että Pirpanan äitikin haaveilee harva se päivä itselleen mieluisasta liikuntamuodosta eli tanssimisesta vaan se ei nyt tällä möhiksellä enää onnistukkaan. Harvoin odotan syksyä keskellä kesää mutta tänävuonna teen niin poikkeuksellisesti. Aikamoinen syksy tulossa kaikinpuolin. Kaiken muun hyvän lisäksi aion myös tanssia silloin.


Pirpana

Herkkänä

22.06

Kun tänään sain aamulla kuskattua ihanan siskontyttöni riparibussiin, sain myös samalla omittua tämän huushollin tietokoneen itselleni. Jo toinen päivitys tänään ja mun piti lomailla. Tärkeä rakas blogi. Tullut vahvasti osaksi elämää. Parasta terapiaa joten jätän jatkossa lupaukset tekemättä ja nautin tärkeistä asioista silloin kun niille on aikansa ja paikkansa. Nyt kirjoitan siis.

Hiljainen talo. H iltavuorossa ja Pirpana nukkumassa toinen jalka pystyssä matkasängyn reunaa vasten. Kaikista pieninkin taisi nukahtaa juuri vaikka vielä hetki sitten "viihdytti" äitiä muokkaamalla vatsanseutua mitä kummallisimpiin muotoihin.


Se on äidin ja isän silmissä niin täydellinen tyttö. Kaunein asia koko maailmassa. Sopivasti vähän salaperäinen, pieni ihminen.
Se on oppinut suukottamaan. Ottaa poskista kiinni oikein lujasti ja pussaa. Painautuu tiukasti syliin. Oppinut näyttämään että rakastaa ja on hyvä olla.

Hyvä on meidän olla yhdessä kun kaikki ollaan toisillemme riittävän täydellisiä. Niin se vaan on.

Onnellinen

15.38


Käytiin Järvenpään kodin pihalla ensimmäistä kertaa vähän keinumassa




Tais tykätä.

Neuvolakuulumisia

21.16

Ajattelin ihan huvikseni testata kännykällä bloggaamista eli toisinsanoen lomaileminen ei ollutkaan ihan niin helppoa kun kuvittelin ;) Sf-mitta on palannut jälleen käyrilleen ja kulkee siinä vähän keskikäyrän yläpuolella. Protskut ja sokrut olivat ok. Painoa on tullut sopivasti(300g) per viikko. Pieni sydän sykkii ihanasti ja vauva on "uomissaan". Kaikki siis näyttää taas hyvältä vaan ei tunnu mutta se on sivuseikka. Minä jaksan kyllä kunhan pikkukaverilla kaikki on kunnossa. Seuraavaksi onkin sitten luvassa piipahdus Hyvinkäällä synnytystapa-arvion tiimoilta. Sitä odotellessa. On ollut mukavaa vietttää aikaa teini-ikäisen siskontytön sekä hänen ystävänsä kanssa. Lähtevät riparille huomenna. Muistot ovat siis tälläkin kääkällä pulpahtaneet pintaan ja hetkenaikaa tunsin itseni teiniksi jälleen :) Mulla olisi ollut tähän kuva vaan en osaa sitä tänne laittaa puhelimen kautta. Tuo otos löytyy Facebookista. Näköjään iLuuri ei tunnista rivinvaihtoakaan. Pahoittelen ja yritän jatkaa lomailua. Seuraavan kerran jatkan päivittelyä koneella totuttuun tapaan. Nyt jalkakylpy ja lepoa. Oon ihan klesana.

Odotusaika

"Kesätöissä"

23.07

Ollaan siis koko perheen voimin nyt hoitamassa mun siskoni karvakorvia eli asutamme heidän taloaan viikon verran. Päivitteleminen tänne blogiin on siis hetkenaikaa jälleen vähän hankalampaa. Pieni pakollinen loma on ehkä kuitenkin ihan paikallaan myös tämän harrastuksen tiimoilta. Facebookista löytyy tärkeimmät infopläjäykset jos sellaisia on tullakseen.

Tänään käytiin H:n kanssa (Pirpanan nukkuessa mummolassa päiväuniaan) syömässä pitkästäaikaa ihan oikeassa ravintolassa ja kyllä oli rentouttavaa kerrassaan! Vähän myöhemmin iltapäivällä tunsin ensimmäisen kunnon kivuliaan supistuksen ja hetken aikaa alavatsa oli todella omituisen tuntuinen. En pystynyt hetkeen kävelemäänkään oikein kunnolla. Ehdittiin jo miettimään sotasuunnitelmaakin, jos lähtö vaikka sattuisi tulemaan. Eihän sitä koskaan tiedä. Tilanne rauhoittui onneksemme ainakin toistaiseksi. Yöt ovat pinkeän masun kanssa aikamoisia tätänykyä mutta näillä mennään ja paras tapa on vaan yrittää pysyä mahdollisimman rentona sekä rauhallisena. No stress! :) Tulee jos on tullakseen. Nyt elellään jo kuitenkin aika turvallisilla viikoilla mutta tietysti aina parempi jos vauva jaksaa asuttaa yksiötään vielä muutaman viikon. Hassu ilmiö tapahtuu muuten melkeinpä jokayö kun alavatsasta alkaa jommaltakummalta puolelta vetämään suonta. Ei niin kivaa mutta ennenkokematonta. En muista että Piippistä odotellessa olisi sellaisia tuntemuksia ollut.




Jatkanpa seuraavaksi pähkäilemistä aiheesta: Tilataanko sisarusrattaat jossa tyypit istuu vierekkäin vaiko peräkkäin? Olisihan käytännöllisemmät ne, joissa lapset matkaa peräkkäin mutta jotenkin tuntuu tylyltä ettei toinen näe kunnolla eteensä :) Nää on vaikeita ja isoja päätöksiä loppupeleissä.
Kivaa alkavaa viikkoa kaikille! 

Suosituimmat

Facebook