Isi

Isit

13.14

Onpas ollut pelottavan vaikeaa istahtaa kuluneen viikon aikana koneen ääreen kirjoittelemaan, mutta tänään ajattelin tärkeän päivän vuoksi skarpata. Olen vähän huolissani blogin tulevaisuudesta, mutta yritän tässä rauhassa ajan kanssa selvitellä ajatuksiani sen suhteen. Haluaisin kyllä jaksaa ja jatkaa, mutta en ole ihan varma että riittävätkö mun voimat siihen tällä hetkellä. Ajatus lopettamisesta tuntuu todella pahalta, mutta se ajatus on valitettavasti yhtenä vaihtoehtona mielessä päivittäin - vahvempana kuin koskaan ennen. Toivon sydämestäni, että nämä tuntemukset vaihtavat suuntaansa kohti parempaa.


Nyt kuitenkin iloisempiin tunnelmiin. Tänä-aamuna koitti nimittäin kauan odotettu hetki, kun ipanat saivat herättää isin ja ojentaa tekemänsä yllätykset rakkaallensa. Kerhon ja eskarin alkamisessa on monen muun hyvän asian lisäksi se mahtava puoli, että minun ei tarvitse enää huolehtia isänpäivälahjoista ;) W oli koristellut hienon kahvimukin kerhossa ja Piippis oli väkertänyt omin pikku kätösin suloisen kortin. 
 
H sai aamulla tietysti nukkua pitkään ja yhdessä lasten kanssa me teimme peiton alla tuhisevalle isukille aamiaista. Lapset sitten saivat vielä lopuksi kattaa pöydän somaksi. Voi sitä iloa ja riemua kun päivänsankari astui olohuoneeseen ja pienet armaat saivat esitellä itse koristelemansa pöydän!

 Muistan itse lapsuudesta tuon fiiliksen hyvin vahvasti. Kun sai yllättää ja näki vanhempien onnelliset reaktiot. Se oli kyllä ihan parasta.

Piippiksen ajatuksia isistä
Ukkia kävimme onnittelemassa jo eilen ja papalle soitettiin aamulla yhteispuhelu kaiuttimen kautta. Minä säestin pianolla ja lapset tulkitsivat onnittelulaulun niin tunteella, että tuo säestys ei loppujenlopuksi edes puhelimen toisessa päässä kuulunut. Tänään kävelemme naapuriin pappaa halaamaan ja kun kerrankin olemme koko suuri perhe paikalla, niin ajattelinpas pienenä ohjelmanumerona vetäistä isänpäivän bingon aikuisille ja lapsille! 


Mun lapsilla on maailman paras ja rakkain isi. H on vastuunsa tunteva, lämmin, kannustava ja rakastava hahmo omillensa - juuri sellainen, kuin mitä mun oma isä on aina ollut. Tänään ajattelinkin, että saan olla tosi kiitollinen ja onnellinen näistä upeista miehistä lasteni ympärillä. Rakkautta rakkautta!


Ihanaa isänpäivää H, pappa ja ukki! Lämpöisiä onnentoivotuksia kaikille muillekin isukeille sekä isukkien virkaa toimittaville!

 Olette korvaamattomia.

 

Isi

Hyvää isänpäivää isit!

0.08

Jotkut asiat elämässä ovat muuttumattomia sekä pysyviä – hyvä niin. Mulle sellaisia asioita ovat esimerkiksi valtavan suuri rakkaus omaa isääni sekä rakkaus lasteni isää kohtaan.

Eilen sekä tänään on halattu. Välitetty sanoin ja teoin. Lahjottu sekä oltu jälleen kerran valtavan kiitollisia. Kiitollisia kolmesta upeasta miehestä, joiden läsnäolo on meidän lapsille kultaakin kalliimpaa.

Pappa, ukki ja H. Kiitos että tuette ja olette olemassa minulle sekä mun kolmelle pienelle. Valtavan rakkaita olette. Myös lasten enolle sekä sedälle välitän lämpimät onnentoivotukset tätä kautta.

Merkityksellisiä miehiä. Suukkoja jokaiselle.




Tänään meidän isi sai nukkua pitkään sekä syödä herätessään englantilaisen brunssin. Aamupäivällä hän myös tanssitti Queenin tahtiin kolmea pientä tyttöä (minä yksi heistä) ja iltasella sitten vielä vähän pulkkailtiin koko jengin voimin. Kaikki päivänsankarit on treffattu ja näinollen siis koko viikonloppu onkin ollut kaikenkaikkiaan hyvä.

Tähän on hyvä lopetella mennyt ja aloittaa uusi. Siispä kiitos vielä kerran Kaksplus. Tää oli kiva 1.5 vuotinen polku tarpoa.

<3

Tavataan viimeistään tiistaina osoitteessa www.47palasta.blogspot.com sikälimikäli siirto sujuu ongelmitta.

Pus.

Isi

Erityisen ihana isi

21.06

Nämä kaksi.


Se, miten toisiansa katselevat.

Ihaillen..



Sydän täynnä rakkautta, sekä kiitollisuutta.




Hömpöttävät vapaapäivänä sohvalla..

hiukset vähän takussa.

Ja minä siinä vieressä sitten ihastelen, että minkälainen isä tuosta kasvoikaan!? Upea isä! Turhaapa sairaalassa aikanaan mietimme, että selviydymmekö tästä tehtävästä, joka meille vanhempina annettiin (H:lla vieläpä sama paita päällänsä, kuin silloin). Totta hitossa selviämme, eikä ole vaikeetakaan.

Erityislapsen vanhemmuus antaa meille kahdelle paljon enemmän, kuin ottaa. Kukapa olisi uskonut?! En minä ainakaan. Siinä hetkessä, kun alkoi meidän uusi, erityisen ihana elämämme. Hyvin pian siinä kuitenkin rupesin uskomaan.

<3

Tällaisia loppiaisfiilistelyjä tänään. Joulu on siivottu kaappiin odottamaan seuraavaa, ja kohta saunotaan vielä varmuuden vuoksi joulun pölyt pois iholta.

Mukavaa loppuviikkoa!

Ja.. HYVÄ SUOMEN PIKKULEIJONAT! ;)

hassuttelua

Instagram-tiistai

21.07


Tämän kuvan perusteella, voisi helposti kuvitella meidän elelevän jossain vähän eksoottisemmassa ympäristössä. Taiga-tyttökin selvästi haaveilee jostain lämpöisestä paikasta. Tänään kun on ollut möhlötin makuun vähän turhan viileä päivä. On siinä meillä oikein alkukantainen ja arktinen tyttö. Mitä kuumempi, sitä parempi.


Iltakävely toteutettiin vähän eri staililla kun normaalisti. Tuntuu kurjalta laittaa toinen sisarusrattaiden alaloosteriin, joten päädyttiin kokeilemaan joskohan viihtyisivät yhdessä yläpenkissä. Ja viihtyivätkin.. kunnes Pirpana äkkäsi alkaa imuttelemaan velipojan vauvakiehkuroita. Siitä ei PikkuW ilostunut.


Ja sitten iltasella pistettiin vauva potalle. Tämän jälkeen tietysti syötettiin pullolla ja laitettiin nukkumaan kantokoppaan. Oikein suloinen pikkuäiti on kuoriutunut tuosta mun omasta vauvastani.  Ihanaa huomata, että nämä mallintamisleikit ovat tuottaneet tulosta ja tytön itsenäisissä leikeissä on ihan oikeasti jo jotain järkeäkin. Ettei siis vaan ja ainoastaan heitellä leluja paikasta toiseen ja yritetä saada aikaan mahdollisimman kovaa meteliä.
Uusi sanakin on tullut "Papan" rinnalle. "Mamma". Niin, aamuisin tosiaan katsotaan aina ne muumit ja parastahan siinä on tuo alkutunnari. Lieköhän sillä osuutta uuden sanan ilmaantumiselle. 

Tänään ukki oli meillä viettämässä tiistai-päivää ja lapset viihtyivät. Se on kiva asia, että ovat lähellä kaikki. Isovanhemmat, tädit, setä, eno ja serkut.

Huomenna mä menen töihin lepäämään ;) Torstaina olisi Bar Loosessa H:n keikka (Eero&Eksyneet) ja sinne olisi tarkoitus meidän vanhempien yhdessä mennä. Siispä kaverit ja toverit jos luette tämän, niin soitelkaahan ja saapukaahan paikalle. 

Todella orpo olo kun ei oo facebookkia. Varsinaista vuoristorataa tämä mun ihmiskokeeni. On päiviä, jolloin en ajattele fb:tä ollenkaan, mutta välillä ajattelen ihan jatkuvasti. Silloin kun sitä tarvitsisin. Usein myöhään illalla. Silloin kun en enää viitsi puhelimella ottaa ihmisiin yhteyttä. Mukavaa on ollut se, että puhelin piippaa huomattavasti useammin kun aikaisemmin.

No mutta, nyt jalkapalloa. 




Höpönlöpöä

Kotipihalla

23.02


On kiva löhöillä sohvalla illalla ja katsoa ikkunasta takapihalle kun oma mies siellä puuhastelee mun uuden hienon puutarhakaluston kimpussa. Ja vapaaehtoisesti vieläpä. Käväsin siinä sitten vähän vieressä tsemppaamassa ja samalla jäin ihastelemaan...


...valtavan kokoisia raparperejani. Voi kunpa jaksaisin ensiviikolla leipoa.. Yritän.


Illan hämärässä, takapihalta katsottuna meidän koti näyttää tosi lämpöisen kodikkaalta(ja sitä se kyllä mulle onkin). Se nyt ei ehkä tästä kuvasta välity niin hyvin mutta pakko oli silti moinen räpsäistä.


Ja tässä kuvassa Pirpana tapansa mukaan lähdössä lentoon. Tänään se sai maistaa rapuja ensimmäisen kerran elämänsä aikana ja se vieläpä ihan tykkäsi niistä. Kaikkein parhaimmalta maistui kuitenkin mummun tarjoamat mansikat. Nam.

Mulla on teknisiä vaikeuksia tietokoneen kanssa just nyt sillä hän hörppäsi eilenillalla vähän appelsiinituoremehua ja nyt näppäimistö toimii vain satunnaisesti. Esim huutomerkki ei näköjään toimi tällähetkellä. Asialle varmaan täytyy tehdä jotain.

Verenpaine koholla. Ei kiva. Ainiin ja masussa naksahtelee oudosti?

Iltarutiinit

Hetkiä tänään

21.52

Päivän yksi liikuttavimmista hetkistä koettiin mummolassa vieraillessamme kun 2 pientä harakanpoikasta piteli sulat pörröllään sadetta naapuritalon kattolipan alla. Onnistuin ottamaan tämän huonolaatuisen kuvan vain siitä toisesta poikasesta. Näitä kahta pikkutyyppiä on seurattu useampanakin päivänä tässä kevään mittaan. Ovat sööttejä.



Allaolevan räpsyn isi otti meistä kolmesta juuri hetki ennen unille rauhoittumista. Tänään poikkeuksellisesti kellautin tytön kainaloon ja rauhoitin aluksi tuohon sohvalle viekkuun. Tuli vaan sellainen tunne. Ihana hetki joka sai kyyneleen valumaan poskelle (vaihteeksi). Mun kaunis tyttöni siinä niin rauhassa ja niin täydellisenä. Homma toimi hienosti ja loppujenlopuksi isin tarvitsi vaan viedä tytön pinnasänkyyn ja antaa velli. Siihen nukahti.



Ja tuossa viimeisessä kuvassa me sitten rauhoitutaan yöunille. Mä rakastan sitä niin paljon.





ilon aiheita

Kesälippis

23.09


Mummi osti Pirpanalle uuden kesälippiksen. Jostain syystä Hello Kittystä on tullut meidän tytön ykköskissa ;) Onhan näissä kahdessa söpöliinissä nyt yllättävän paljon samaa näköä eikö vain olekkin?

Pirpanan rokotukset ja neuvola siirtyivät ensiviikolle monen tekijän vuoksi (suurin syy tytön ihan minimaalinen yskänpoikanen sekä aamu-unisuus tänään) ja nyt mulla on aikaa rauhassa miettiä vielä että annetaanko meidän pimulle ollenkaan mpr-rokotetta. Olen ihan tosissani alkanut pohtimaan sitä vaihtoehtoa että me skipattais se nyt toistaiseksi ja rokotetaan tyttö sitten vasta vähän vanhempana. 3-vuotiaana. Musta tuntuu vaan niin kamalalta antaa noin pienelle niinkin tuju setti kerralla. Katsotaan nyt.. Mielelläni kuulisin muidenkin kokemuksia tuosta rokotteesta ja mitä sivuvaikutuksia siitä on pienille tullut.  Onko lukijoiden seassa muita siitä kieltäytyneitä/ sitä viivästyttäneitä?

Meillä on muuten ehkä maailman suloisin naapuri täällä Järvenpäässä. Se on "minipossu" (joka ei tosiaan ole enää kovinkaan mini) ja aivan vekkuli tapaus. Nähtiin se tänään ekan kerran ja huomenna on pakko varmaan käydä tutustumassa häneen paremmin. Tää on kyllä ihan huippupaikka asustella. H kävi tänään lunastamassa meille tenniskentän avaimetkin ;) Menee jokunen tovi ennenkun musta on pelaajaksi mutta isäntä ainakin saa pelailla kavereiden kanssa mielin määrin.

ilon aiheita

Maanantai-info

23.04

Isi on yötöissä nyt jo toista yötä. Vähänhän tämä vaatii totuttelua mutta ensimmäinen yö Pirpanan kanssa kaksin meni kyllä tosi kivasti. Aamulla kun isi tuli kotiin, Pirpana oli hereillä mutta nukahtikin yhtäkkiä meidän vanhempien väliin ja nukkui yllätykseksemme vielä kaksi kokonaista tuntia. Olipahan luksusta! Nyt jännittelen tätä tulevaa yötä. Varmasti siitäkin tulee ihan hyvä. Ja ei tässä nyt vielä mitään mutta voihan nenä sitten kun toinen kaveri pullahtaa pihalle masusta! Sitten äiti saakin jo välillä varmaan vähän taiteilla kahden pienen kanssa.  Eipäs nyt kuitenkaan liikaa manailla etukäteen. Kaikki omalla painollaan.

Laminaattikasa odottaa vihdoin ja viimein uuden kodin olohuoneenlattialla asentajia. Ostettiin sitten loppujenlopuksi jotain ihan muuta kun mitä alunperin suunniteltiin. Näin aina.

Remppahommat luistaa tällähetkellä ja koti alkaa tuntumaan jo niin omalta! I'm happy!


Sunnuntaina Pirpana nautiskeli auringonpaisteesta tulevan kodin takapihalla ja seurasi mummin sekä äidin pihatouhuja. Todettiinkin tänään että tytön posket ovat somasti päivettyneet vaikka yritin kyllä suojata auringonpaisteelta.

Isi

Synttärilahja

22.03



Pirpanan isi ja hänen uusi Ukulelensa. Lahja oli erittäin mieluinen ja mikä parasta, myös vaimo sekä pikkuinen tytär tykkää tuosta lelusta! Allekirjoittanut aikoo myös oppia soittamaan tuolla pienellä kaunottarella.

Suosituimmat

Facebook