Ajattelin josko tänään olisi aika ihan perinteiselle kuulumispostaukselle. Tykkään sellaisia kirjoitella mutta en tiedä onko niitä kiva lukea? Tänään nyt kuitenkin mennään tällä. Maaliskuu tuntuu vähän rankalta ja pää on kirjoittelun suhteen juuri nyt valitettavan tyhjä.

Kuluneen viikon aikana myös mun IBS on vaivannut pitkän hiljaiselon jälkeen enenevässä määrin ja iltaisin olen kömpinyt nukkumaan kipeän vatsan kiusaamana. Vaiva on kyllä viheliäinen ja nyt sain tähänastisen taipaleeni voimakkaimman muistutuksen siitä, ettei lipsua oikein voi. Sipuli, viljatuotteet ja muut herkut saavat olon tukalaksi ja selvästi tämä vaiva vaikeutuu iän myötä. On siis oltava paljon tarkempi siitä mitä suuhunsa laittaa.

Tein myös eilen illalla oman henkilökohtaisen lupaukseni ilmastonmuutoksen hidastamisen sekä oman hiilijalanjälkeni pienentämisen eteen (katsoin Netflixistä "Before the flood"-dokkarin) ja päätin, etten enää naudanlihaa suuhuni (mahdollisimman vähän myös lasteni suuhun) pistä. Minä pieni juntti takapajulasta en ihan oikeasti ole aikaisemmin tiennyt, miten merkittävä teko on jättää naudanliha syömättä ja vaihtaa se vaikkapa kanaan. Tästä lähtien nyt sitten meidän perheen suuri herkku Chili con carne syödään soijarouheesta tai kanan jauhelihasta työstettynä. Helppoa mutta hyvin tärkeää! Varmasti myös mun suolistoni pitää tästä päätöksestä.

Kävin tänään läpi kosmetiikkatuotteitani ja paljon heitin kyllä purnukoita pois. Joku henkilökohtainen ekologinen herääminen minussa on selvästi nyt tapahtunut, kun huomaan tutkivani huomattavasti useammin kaupassa tuoteselosteita ja ostoskoriin eksyy matalammalla kynnyksellä luomutuotteita. Tänään metsästin netistä listaa palmuöljy vapaista Suomessa myytävistä tuotteista, mutta en vielä sellaista selkeää listaa löytänyt. Tämä onkin sitten jo vähän hankalampi keissi, jos oikeasti yrittää välttää palmuöljyä arjessa. Sitä kun jokapaikkaan tungetaan.

No se siitä tältä erää. Tulen varmasti tähän luontoystävälliseen hurahdukseeni palaamaan vielä tulevassa..

Naistenpäiväkukka

 Piippis kadotti torstaina äänensä mutta tilanne helpotti viikonloppuna ja tänään neiti menikin sitten jo eskariin normaalisti. Viime syksynä angiina oireili juuri noin mutta nyt tuntuisi siltä, että tällä kertaa onneksi kyse ei moisesta ole. Vesirokkoaltistus meidän ipanoille tapahtui vajaa kolme viikkoa sitten ja tässä pienellä jännityksellä ollaan odoteltu näppylöitä saapuvaksi. Ilmeisesti kuitenkin väistimme tartunnan ja nyt mietiskelenkin, että olisiko rokotus meidän ipanoiden kohdalla jo ajankohtainen? Täytyy perehtyä asiaan vielä kunnolla ajan kanssa ja punnita plussat sekä miinukset.