Iloinen yllätys maanantai aamussa
10.12
Uusi viikko alkoi tänään kera pienen yllätyksen. Sain puhelun hakemastani opinahjosta, että minulle olisi tarjolla vapaa paikka koulunpenkillä - alkaen huomisesta. Hain siis aikuiskoulutukseen, johon oli tarjolla 6 aloituspaikkaa ja viikko sitten sain kirjeen, että olen ensimmäisellä varasijalla. Perjantaihin asti elin jonkin sortin valmiustilassa, että puhelu mahdollisesta opiskelupaikasta saattaa tulla, mutta aamuinen soitto tänään tuli kyllä aivan puun takaa. Pääsykokeissa oli paikalla sellaisia ihmisiä, jotka hakivat kouluun jopa kuudetta kertaa jo ja olin aivan varma, että kaikki 6 sisäänpäässyttä ottavat paikan vastaan.
Nyt sitten vaan käytännön asiat kuntoon ja penaaliostoksille!
Olen ehkä jopa vähän kauhuissani. Arki muuttuu jälleen kerran hyvin merkittävästi, ja nyt on tullut mun aikani lähteä ihmisten ilmoille kuuden vuoden kotoilun jälkeen. Mulle se on pelottava asia, mutta toisaalta masunpohjaa kutittelee ihan kivallakin tavalla. Tietysti päällimmäisenä ajatuksena tämän kaiken keskellä on nyt se, että miten saamme arjen toimimaan, kun se aika-ajoin on ollut vaikeata jo nyt, vaikka toinen meistä on ollut kotona lapsia kuskaamassa ja hoitamassa?!
Pakkohan tässä nyt kuitenkin on vaan uskoa siihen, että kaikki järjestyy ja elämä lähtee soljumaan eteenpäin omalla painollansa. Ja vaikka tietyt asiat mua nyt huolettaakin, niin varmaa on myös se, että tätä mä juuri nyt tarvitsinkin. Olen nimittäin viime aikoina kokenut useasti pientä alakuloakin syystä, että perheemme tulevaisuus on ollut jo liian pitkään täysin auki. Nyt sille löytyi jokin järkevä suunta, ja tunnelin päässä näkyy valoa.
Huomisesta eteenpäin olen siis äitiyteni lisäksi myös opiskelija, ja toivottavasti nyt on tullut mun aikani saattaa hoitoalan opinnot loppuun asti. Tällä hetkellä ajatuksenani on, että jonakin päivänä saan työskennellä joko kehitysvammaisten tai vanhusten parissa, mutta aina on tietenkin mahdollista että ajatukset opintojen aikana vielä muuttuvat. Nyt mennään päivä kerrallaan ja katsotaan, mitä elämä tuo tullessaan!
Sain juuri lukujärjestyksen sähköpostiin. Alan pikkuhiljaa innostumaan tästä ihan tosissani, kun alkujärkytys alkaa jäämään taka-alalle.. :)
Yllätyksellistä alkanutta viikkoa kaikille!
4 kommenttia
Tuhannesti onneksi olkoon! Ja kuten itsekin sanoit,kaikki varmasti järjestyy.Sulla on selkeesti motivaatiota opiskeluun ja se on se kaikkein tärkein juttu!
VastaaPoistaKiitos! Kivalta kyllä tuntuu edelleen <3
PoistaOnnea opiskelupaikasta! Vaikka ensin voikin jännittää, miten arki pyörii äidin ollessa muutakin kuin äiti, niin äkkiä se arki vie mukanaan. Itse lähdin myös aikoinaan kuuden kotiäitivuoden jälkeen opiskelemaan, ja jopa valmistuin hieman etuajassa neljän vuoden amk- opinnoista! Meillä äideillä on usein hyvä organiointikyky, joka helpottaa myös opiskellesssa.
VastaaPoistaTietty myös se, että on sitä motivaatiota alalle, vaikuttaa myös siihen :) Tsemppiä opintoihin!
Kiitos paljon! Ja hyvä sä, AMK-opinnot tuntuu kyllä aika hurjalta suoritukselta hui! :) Mitä opiskelit?
Poista