Niin oli nättinä meidän neiti tänään ennen fyssarin saapumista. Oli noinniinku muutenkin tosi mukavaa vaihtelua se, että jumpattiin vaihteeksi täällä meillä kotosalla. Pirpana kuulemma kehittyy hirveällä vauhdilla ja jokakerta on tapahtunut edistystä taidoissa kun tapaavat jumpparin kanssa. Tuntuu tietysti hyvältä kuulla se. 

Pirpanan ja fyssarin kemiat pelaavat muutenkin tosi kivasti yhteen. Olemme onnekkaita.

Piippiksen kummisetä leikkasi tänään mun hiukset uuteen malliin ja nyt on tosi uudistunut ja kiva olo. Miten voikaan pienestä tulla iloiseksi ihminen! 

Piipahdettiin mummolassakin tänään ja huomenna palataan sinne taas koiravahtiin. Mummi sekä pappa lähtevät hautajaisiin pohjanmaalle ja valitettavasti me ei nyt voida lähteä sinne mukaan kahden pienen kanssa. Päivästä tulisi liian rankka, jos ensiksi ajaisimme Kauhavalle ja sieltä sitten takaisin kotiin, saman vuorokauden puolella. 

 Ajatuksissamme olemme mukana ihan satavarmasti. Yksi tärkeä ihminen on nyt poissa ja pääsee vihdoinkin haudan lepoon. Suurella rakkaudella Heikki-setää muistaen

<3

Tänään meillä on ollut ihanan lupsakka ja rauhallinen tunnelma täällä kotosalla. Tehtiin lihapullia ja käveltiin päikkäreiden hetkellä tuohon läheiseen K-rautaan ostamaan Pirpanalle seinätanko, jonka avulla on helppo opetella seisomaannousua täällä kotosalla. Huomenna fyssari tulee poikkeuksellisesti tänne meille, ihan vaan vaihtelun vuoksi.

Tuo huominen kotikäynti onkin ollut hyvä syy siivota oikein perusteellisesti, vaikkakaan ei sitä siivousta uskoisi tapahtuneen, kun nyt taas ympärillensä katsoo. Vieläkään en oo tottunut tähän jatkuvaan sekamelskaan. Se on valitettavasti meidän perheessä vaan ja ainoastaan mun ongelmani eli parasta olisi vaan tottua jos meinaa järjissään pysyä :)

Pakko on muuten myös vähän fiilistellä tulevaa sunnuntaita. Mennään päivällä Hyrylän Montturockiin katsomaan lasten kanssa Mimiä&Kukua, jonka jälkeen viedään lapsukaiset mummolaan ja lähdetään H:n kanssa illansuussa ajelemaan Sammattiin mökille yhdeksi yöksi. Käydään saunassa sekä uimassa ja sitten maanantaina taas virkistyneenä kotiin, kohti uutta viikkoa. Lasten kanssa  mökkeillään sitten heinäkuussa vähän pidemmän aikaa. 

Niin ihanaa, mökille! Viimekesänä en käynyt kertaakaan, enkä oikeastaan tehnyt mitään muutakaan kivaa ison mahan ja tuskaisen oloni vuoksi. Näin jälkeenpäin ajateltuna, kyllä tuo PikkuW:n odotus ottikin hurjan paljon enemmän koville kun mitä Pirpanan odotus aikanaan teki. 

No juu, se siitä. Palaillaan taas huomenna fyssaritunnelmissa.

Ainiin, tärkein meinasi unohtua! Tulipa mieleeni tuosta PikkuW:n kuvasta yläpuolella, että Pirpana konttasi tänään ensimmäisen kerran eteenpäin. Siihen se kyllä sitten jäikin mutta edistystä tämäkin. Me oltiin varmoja, ettei tule konttaamaan ollenkaan. Hyvä Piippis murunen! 

Illalla isi sitten räpsi meistä kuvia.

Tänään taasen piipahdettiin mun kummitädin sekä -sedän luona kylässä ja oli tosi kiva nähdä heidänkin kööriä piiitkästä aikaa. Lapset näyttivät viihtyvän myös, kun saivat ihan uudessa ympäristössä liikuskella ja tutkiskella. Pienokaiset nukahtivat yöunille tosi helposti kun arkeen sisältyi vähän poikkeuksellista toimintaa.

Kiitos perhe I! 

<3

47palasta facebook-ryhmän jäsenille ilmoittelinkin jo eilen, että viikon päästä kyseiset fb-sivut hiljenevät hetkeksi. Tein lupauksen itselleni, että yritän ihan tosissani pysytellä kesän kauneimmat kuukaudet pois sosiaalisesta mediasta. Haluan testata itseäni ja ympäristöäni. Pystynkö? Muuttuuko nykyinen elämäni jollain tavalla? Saanko kutsuja ystävien juhliin? Soittelenko enemmän/soitellaanko mulle? Olenko onnellisempi? Onko elämässä enemmän/vähemmän sisältöä? Ja sitä rataa.

Blogiin asti tämä taukoilu ei ylety eli kirjoittelen entiseen tahtiin.. jos en enemmänkin?! Jännä nähdä.

Minä, super facebook-addikti, odotan tätä testiä tosi kovasti. Blogin fb-sivut palaavat entiseen toimintaansa heinä-elokuun vaihteessa.. kai?

:)

Eniten asiassa mietityttää ero vertaisryhmästä. Parempaa paikkaa tiedustella mieltä askarruttavista asioista ei ole. Sieltä saa vastauksen kysymykseen kun kysymykseen, mutta täytyypi sitten vaan laittaa mies asialle jos niikseen tulee.

Huomenna lähdetään kenkäostoksille. On tullut aika ostaa Piippikselle hyvät, nilkkaa tukevat popot. Iso neiti on hän. Tänään pyöräiltiin ja se oli ihan mielettömän kivaa, sekä äidistä että tytöstä. Huomenna uusiksi!

Mukavaa alkavaa viikkoa! 

Pirpanan kehitys on kaikinpuolin mennyt puolessa vuodessa kovasti eteenpäin ja se tuntuu hyvältä. Fysioterapian alkaminen on saanut ihmeitä aikaan motorisessa kehityksessä pienessä ajassa. Jaloissa hänellä on ollut aina eniten tuota lihasvelttoutta eli hypotoniaa ja näinollen lihaksia alaraajoissa nyt sitten yritetään treenata mahdollisimman tehokkaasti. 

Myönteistä päätöstä korotetun vammaistuen suhteen odotellaan vielä. Se varmistaisi meille fysioterapian jatkumisen. Nyt peukut pystyyn sitten vaan.

Eilen PikkuW:n lekuri meni myös kivasti. Poitsu kasvaa edelleen yläkäyrällä ja paino vähän alakantissa, mutta ei huolestuttavasti. Johtunee liikkeelle lähtemisestä ja tilanne tulee varmasti tasoittumaan. Karsastuksesta lääkäri sanoi, että syytä huoleen ei ole. Pientä laiskottelua toisessa silmässä oli havaittavissa, mutta tilanne tsekataan uudestaan puolitoistavuotislääkärissä. Meidän vanhempien mielestä tilanne on jo parempi kun esimerkiksi kuukausi sitten, mutta jääkäämme silti asiaa tarkkailemaan.

Tänään sain paljon hyviä kuvia lasten kahvituokiosta. Pirpana syötti/juotti vuoronperään itseään ja sitten veikkaa. Hyvin on oppinut tämän mallintamisjutunkin :) Hienoa oli huomata, miten näppärästi "kahvi" kaatui kuppiin..

Ja niin, välillä piti tietysti heittäytyä herkäksi.. 

 Mukava ja vähän haikeakin päivä takanapäin. Aamu alkoi onnittelulaululla , jonka jälkeen saatiin Pirpanalta raikuvat aplodit! Puuron jälkeen syötiin jäätelöä sohvalla sekä viitottiin ja viserrettiin. Iltasella ei meinattu malttaa viedä tyttöä nukkumaan, sillä leikit uudessa leikkimökkiteltassa/kiskassa maistui niin makialle. Iloinen höpinä kuului majasta vaikka tyttöä ei näkynyt. Ikkunasta oli kiva kulkea sisään ja ulos. Lahja oli kummisedän tuoma ja tosi mieluinen. Palkinnoksi siitä, Piippis opetti kummisedän viittomaan "kissa",  näytti ihan kädestä pitäen. Huvittavan tilanteesta teki se, että "Kissa" on yksi kummisedän kutsumanimistä.

Melkein kaikki Piippiksen tärkeimmistä hahmoista olivatkin tänään paikalla juhlimassa näitä kaksivuotisia. Pirpanan myötä nämä ihmiset ovat muuttuneet myös entistä tärkeimmiksi mun silmissäni. Tuntuu tosi hyvältä, että tytöllä on näinkin monta, aikuista ystävää. Pahalta tuntuu vähän se, että olen  itse selkeästi menettänyt muutaman tärkeäksi kokeneeni hahmon elämästäni parin vuoden sisään. Syytä siihen en tiedä. Sen tiedän, että tämäkin ilmiö on vain osa elämää ja sen asian kanssa on elettävä.

Mutta takaisin siihen kaikista tärkeimpään. 

Pirpanan vaatekaapin sisältö kasvoi taas muutamalla iiihanalla kesähepeneellä ja ekan polkupyöränsäkkin tyttö sai jo. Myös puheterapeutin suosittelemiin mallintamisleikkeihin sopivat muoviset kupit ja kannun Pirpana sai ja niillä leikitäänkin varmasti huomenna täällä kotona. 

Kiitos kaikille mukana olleille! <3

Aamulla kohti Rinnekotia koko konkkaronkka. Jännä nähdä, millä mielin illalla kirjoittelen, jos kirjoittelen. Varmasti ihan hyvillä mielin.

Nyt on sellainen olo, että aika saisi pysähtyä hetkeksi. Miksiköhän oon näin surumielisessä tilassa? Onhan onnellisen päivän ilta..?

Ihan uusi olotila. Omien lasten vanheneminen ketuttaa? :D