Oon aina ollut vähän huono harrastamaan. Pirpanan myötä sekin taito on tavallaan opittu. Nyt kun neiti on ohittanut vauva-vaiheen ja kasvanut isoksi tytöksi, on myös terapiarumba alkanut ihan kunnolla. Kerran viikossa fysioterapiaa/ratsastusterapiaa ja kaksi kertaa viikossa puheterapiaa. 

Tänään postiluukusta tipahti myönteinen tukiviittomaopetuspäätös ja se tarkoittaa sitä, että me vanhemmat päästään opiskelemaan viittomia 25 tuntia ennen vuodenvaihdetta. On superhienoa, että meille mahdollisestaan tämä kaikki! Ja etenkin Pirpanalle. Nyt tuntuukin, että tytöllä on alkanut puheessa spurtti ja sama juttu kävi motorisessa kehityksessä aikanaan, kun fyssari neitokaisella alkoi. Tytössä on potentiaalia, ja on upeeta, että se otetaan huomioon.

Niinkun tänään jo ääneen totesin, tämä esikoisen extra menee meillä jo ihan harrastuksesta. Pysyy vanhempien mieli virkeänä ;)

Puheterapiassa parasta tällähetkellä on Maisa-hiiri ja sitä on kiva laittaa "nukkumaan". Tässäpä Pirpanan tyylinäyte kyseisestä viittomasta olkaapa hyvä!

<3

Ja tämä seuraava kuva onkin sitten tältäpäivältä. Lieköhän seuraava harrastus tankotanssi?

Loppuun vielä kerrottakoon, että asunto on jälleen myynnissä ja näytöt alkavat tälläviikolla. Nyt on aika saada koti myydyksi. Meitä odottaa uudet maisemat toisaalla. Pitäkäähän peukkuja.

Vauvan ristiäisiä vietetään ensiviikonloppuna. Etunimi on jälleen vaihtunut. Ehkä sen pian paljastan ;)

Sää helli meitä ja Pirpana tykkäsi jälleen kovasti.  Tosi kaunista katseltavaa, kun tyttö myötäilee hepan liikkeitä ja pysyy niin täydellisen rentona "Puten" selässä. Kuin olisi syntynyt siinä paikassa.

On tää kyllä ihan mahottoman kiva uusi harrastus nyt meille, koko perheelle.

Näiden kuvien myötä toivotan teille tosi kivaa viikonloppua ja keskityn seuraavaksi itse kuuntelemaan Pariisin kevään uutukaista ja nautiskelemaan punaviinilasillistani. Sunnuntaina kuvataan Snipe Driven uusi musavideo tässä meidän pihapiirissä ja jos aikaa riittää, niin kuvataan myös Tuusulan maisemissa. Erilainen viikonloppu tulossa meille. Ja sehän passaa.  

Okei, aamupäivä oli ehkä vähän tylsä kun ulkona oli huono sää ja allekirjoittanut oli super laiskalla tuulella, syystä että nukkui edellisen yön Pirpanan vieressä kahden ison sohvatyynyn päällä. Typsykän tukkoinen nenä häiritsi yöunta ja vartin välein piti herätä sitä valittelemaan. Onneksi se riitti, että äiti oli vieressä ja uni jatkui melkein samantien uudestaan heräämisestä. 

Aamupäivällä olo tytöllä oli vähän nuhainen, mutta päikkäreiltä heräsi huomattavasti paremmassa kunnossa oleva pieni neitokainen. 

Sitten me lähdettiinkin moikkaamaan Putte-ponia. Poika olikin isompi, mitä olin kuvitellut mutta mitään ongelmia se asia ei loppujenlopuksi tuottanut. Pirpana oli kun tehty ponin selkään! Hän istui todella tyytyväisenä ja piti hienosti sekä vankasti tasapainoa yllä. Me oltiin niiin onnellisia ja ylpeitä taas vaihteeksi!! Välillä viitottiin hevosta ja kissaa (tallikisu seurasi meitä )  ja itkukin siinä sitten neidiltä pääsi, kun piti puolentunnin päästä tulla ponin selästä pois. Tämä harrastus siis saa jatkoa ja toivottavasti mahdollisimman pian.  

Reissun ainoa jännitysmomentti tapahtui lähdön hetkellä, kun tyttö kahmaisi suht kookkaan kiven kitusiinsa ja taas sai äiti vähän taputella selkään, notta saatiin tuo mokoma murikka pois kurkusta. Tähänhän alkaa jo tottua :/ No, eikähän tämä oo aika tuttua monelle äidille. 

Fysioterapeutti sanoi meille, että mikään ei mallinna kävelyä niin hyvin kun hevosen käynti ja tämä tuli todistettua jo yhden ratsastuskerran jälkeen. Kun päästiin kotiin ja otettiin tytöltä kengät pois jalasta, nousi hän seisomaan ja alkoi samantien yrittää tuetta kävelemistä. Siirsi painon toiselle jalalle ja yritti tehdä kaikkensa, että jalka olisi siirtynyt eteenpäin. Ekalla yrityksellä kävely ei kuitenkaan vielä onnistunut ja sitten Piippis ottikin karhunkävelyasennon ja käveli ennätyspitkän matkan kontiostaililla! Us-ko-ma-ton-ta. Minä, ikuinen skeptikko olin kerrankin kirjaimellisesti monttu auki. 

Ja niin, PikkuW ei tykännyt ratsastamisesta ainakaan vielä :D

Vaan olipahan ihan mielettömän kiva päivä ai että!