Aurinko sai äidin herkistymään tänään fysioterapian jälkeen. Tunnelmaa ei lannistanut edes tieto siitä, että joudutaan alkaa taistelemaan Kelan kanssa korotetusta vammaistuesta, jotta saadaan parasta mahdollista fysioterapiaa meidän pienelle.
Mieluinen tuo tieto ei missään tapauksessa ollut. Nyt se paperisota siis alkaa.
Jumppaaminen keskipäivällä otti voimille ja päikkäreiden aika koitti parkkipaikalla, äidin sylissä, kyytiä odotellessamme. Hieman iäkkäämpi rouvashenkilö tuli kuiskaamaan mulle että :"Ootte kaunis näky. Siinä on niin hyvä äidin sylissä uinua. Ja sulla on niin kauniit kynnetkin" :)
Tervetuloa kevät. Toivottavasti tälläkertaa viihdyt pidempään.
