0.45
Niin kun kuvasta näkyy, tänä aamuna nukutti pitkästäaikaa kumpaakin. 1,5 h lisää normi yöuniin on kova juttu aina silloin tällöin. H otti tuon kuvan.
Meillä alkoi nyt ihan tosissaan pullotreenit. Pikkuvauvana Piipana söi kyllä pullosta tarpeen tullen vaikka äidinmaidonkorviketta mutta nyt ei enää jostain syystä mee edes aito tavara. Aloittaa kyllä syömisen mutta lopettaa muutaman sekunnin jälkeen. Jos oikein kova nälkä on niin huutamiseksi menee ja siihen auttaa sitten vaan, no tissi. Joskus se harmittaa kun on vähän väsynyt ja olisi kiva käydä vaikka leffassa rentoutumassa mutta eiköhän sekin aika tule. Sitten taas kaipaa näitä aikoja valtavasti. Niinhän se menee. Sitäpaitsi, jos mä nyt lähtisin leffaan niin varmasti tulisi sielläkin ikävä jo.
Vaikka vauvan kanssa vietetyt hetket on niitä kaikkein rakkaimpia ja arvokkaimpia niin kyllä muuten vaan tuntuu mahtavalta kun illalla saa rauhassa mennä saunaan sillävälin kun mummi ja pappa vahtii tyttöä. Tai kun pääsee aamulla käymään suihkussa. Tai saa syödä aamupalan hitaasti ja nautiskellen. Ne on juuri sopivan pituisia irtiottoja. Yhtäkkiä pienet asiat tuntuu paljon suuremmilta. Elämästä nauttii ihan eri tavalla. Tälläkin saralla siis Pirpana on koulinut äidistänsä onnellisemman ihmisen. Ennen sitä tuli valitettua paljon turhista asioista eikä osannut elää hetkessä.
Tiistai-iltana oli luvassa taas kylpemistä ja voi kun se on aina niin kivaa! Ihana hetki vauvalle ja vanhemmille. Varsinkin nyt kun vauva on jo vähän isompi ja kylvettäminen on helpompaa. Vesi on selvästi Pirpanalle miellyttävä elementti ja vauvauinti vois olla aika kova juttu mutta mä oon aina vähän kammonnut uimahalleja ja tästä syystä siis ei ainakaan toistaiseksi olla lähdetty siihen hommaan. Joku tiesi kertoa että varsinkin Down-lapselle vauvauintia suositellaan ja näinhän se varmasti on. Täytyy nyt vielä miettiä asiaa ihan tosissaan. Huomenna (tai no tänään oikeastaan) luvassa asuntoesittely. Ainakin yksi, ehkä kaksikin. Sen enempää en vielä kerro. Kaikki aikanaan. Nyt syksyllä olisi parasta hoitaa muuttohommat pois alta ennenkun lumet sataa maahan. Ja sitten pääsisin sisustamaan Pirpanalle oman huoneen. Ideat on jo valmiina, katsotaan miten käy toteutuksen kanssa.Kiitos muuten kaikille ihanista palautteista! Olen oikeasti tosi TOSI onnellinen jokaisesta postista jonka sähköpostiini ja fb:n olen saanut. Kiitos rakkaat ihmiset <3
2 kommenttia
Meillä oli sama vitsi tuon meidän ihanan erityisen kanssa. Luomua se piti olla, ei mitkään silikoonit kelvanneet :) Vaikka meilläkin Neiti aloitti uransa pullosta syömällä, niin tissin makuun päästyä pullo ei enää kelvannut. Koskaan. Hörpyttämällä isi sai jonkin verran maitoa menemään niin, että minä pääsin välillä tunniksi-pariksi omien harrastusten pariin. Kiinteiden aloittaminen sitten pikkuisen helpotti tuota äidinkin pääsemistä, kun syömisvälit pitenivät.
VastaaPoistaMeillä sitten siirryttiin suoraan tissiltä lehmän maitoon ja heti mukin reunasta. Tissiltä syöminenhän on loistavaa suunalueen treeniä ja meillä osattiin tuo mukin reunasta juominen oikeastaan heti eikä nokkamukeja tms tarvittu ollenkaan.
Ihania vauvan tuoksuista arkea myös sinne. Taitaa olla nämä meitin Pirpanat melko saman ikäisiä (meitin erityinen on jo isompi, mutta tämä pikku kakkonen, meidän "Pirpana")
Mä näin viimeyönä unta että Pirpana huoli taas pulloa. En oo vielä kokeillut tänään mutta epäilen vahvasti ;) Luulenpa että meilläkin skipattiin nyt tuttipullo kokonaan ja mennään sitten nokkiksella jatkossa eteenpäin. Onneksi parin viikon päästä alotellaan soseet niin pikkuhiljaa varmaan alkaa helpottamaan..
VastaaPoistaAurinkoista syksyä teille ja terveisiä erityiselle sekä pikkuiselle
:)