Hypittiin trampalla hiukset lennokkaiksi.

Äidin ajatukset ovat olleet tänään vahvasti neljän vuoden takaisessa. Nyt muistelen haikeudella ja lämmöllä. Olenhan tämän saman jo moneen otteeseen täällä bloginkin puolella maininnut.  Sanon sen vielä kerran: Neitokaisen syntymän hetki oli iki-muistoinen ja kaikesta yllättävästä huolimatta lempeä ja rakas. Varsinkin näin jälkikäteen ajateltuna.

Seuraavaksi menen ja paketoin oman esikoisneitokaiseni ensimmäisen Barbie-nuken lahjapakettiin. Hän tavallaan itse tänään Prismassa toivomuksen esitti meille vanhemmille ja pakkohan se toivomus oli sitten salaa piilottaa ostoskärryn uumeniin, vauvan kaukalon taakse. PikkuW on useaan otteeseen meinannut paljastaa yllärin, mutta illalla sisäisti sen, että asia pitää pitää salassa siskolta. Kävi vähänväliä kuiskimassa, että "Ei saa Haahaa paljastaa". 

Piippis ei myöskään halunnut kakkua huomiseksi vaan viittoi jäätelöä, joten ostettiin kumpaakin. Äiti nimittäin halusi sitä kakkuakin.

Meidän kohta neljävuotias on tosi ihana kohta neljävuotias, ja huomisesta tulee kiva päivä!

<3