Kiitos Facebook!

14.59




Aamulla kun piipahdin facebookissa totuttuun tapaani, pomppas newsfeedille suloinen muistiainen neljän vuoden takaa. Muistan niin tämän päivityksen hetken. Olin miettinyt vuorokauden verran, kuinka ilmoitan uudesta tulokkaasta. Heitänkö heti faktat tiskiin vai mitä teen?!  Strategiset mitat olivat kyllä jo kaikkien tiedossa, mutta ystävät ja toverit odottivat kuvaa.  Tietenkin! Tällaisen päätöksen sitten tein. Olin hieman salaperäinen, mutta vihjaileva. Ehkä jopa testasin, että huomaako kukaan. Lähimmäiset olivat tottakai tuosta diagnoosiepäilystä jo tietoisia, ja fb-kavereiden kommentit saivatkin sitten sydämen pakahtumaan ylpeydestä. Se on muidenkin silmissä kaunis ja ihana! Mitä väliä downin syndroomasta?! Se on vauva,  ihana terve vauva ja maailman suloisin meidän silmissämme!

Moni kaveri oli tietoinen siitä, että yritän jo toista vuorokautta puskea maailmaan tuota rakasta esikoistyttöä ja tämä otos oli täydellinen päätös kaikelle sille odotukselle. 

Meni muutama viikko kunnes sitten ilmoitin koko facebook kaverikatraalle, että saatiin vielä vähän enemmän. En ikinä unohda sitä upeaa vastaanottoa joka saatiin. Oli helppoa olla tämän vauvan äiti. 

Kun erityislapsi syntyy, on tärkeää että hänestä onnitellaan ihan samallatavalla kuin ns. normaalistakin vauvasta. Itse koin asian ainakin niin. Tai me koimme. Moni joutuu jossainvaiheessa elämäänsä pähkäilemään tämän asian kanssa, kun ei oikein tiedä miten pitäisi suhtautua. Annoin siis nyt omakohtaisen kokemukseni sekä neuvoni :)

Olen kuluneen vuorokauden aikana muistellut useammankin läheisen kanssa tuota Piippiksen syntymän hetkeä. Kaikki ovat kertoneet olevansa vähän huolissaan meistä vanhemmista, mutta tytön tavattuaan sekin huoli kuulemma kaikkosi. Näin kertoi mm. äitini, siskoni sekä ystäväni ja lasteni täti. Tuntuu tosi ihanalta vielä neljän vuoden jälkeenkin käydä läpi näitä muistoja sekä tuntemuksia. Kiitos kaikille, jotka olette kulkeneet tätä erityistä matkaa meidän mukanamme! Te lukijat olette myös iiiiso osa sitä matkaa.  Kiitos.
<3

Piippis sai eilen myös ihanan videotervehdyksen vertaiskaverilta, jota emme koskaan ole tavanneet, mutta joka on mulle äitinä tärkeä nettituttavuus ja ilmeisesti olemme myös häneen jonkinsortin vaikutuksen tehneet. Kyseessä erityisneitokaisen siskoihminen. Tosi voimaannuttavaa seurata, miten upeita ja avoimia ihmisiä vertaisperheessä kasvaakaan. 

Huomenna pidetään Piippiksen grillibileet. Niistä ja synttäreistä muutenkin lisää sitten tuonnempana. 

Kivaa viikonloppua!



You Might Also Like

8 kommenttia

Suosituimmat

Facebook

Instagram