Olenpas ollut tänään melkein koko päivän lasten kanssa ihan vain kotosalla. H piipahti töiden jälkeen käyttämässä meidät kaupassa, mutta lähti samantien treeneihin, kun päästiin takaisin kotiin. Joskus on tällaisia päiviä, mutta onhan näitä harrastuksia oltava meillä vanhemmillakin. Muuten kun ei mieli jaksa pysyä yhtä virkeänä kuin mitä lapset ovat. Normaalisti näinä tällaisina päivinä tässävaiheessa hermoja jo hieman kiristää, ja aikuista seuraa kaipaa kipeästi. Nyt mulla on kuitenkin poikkeuksellisen kiva olotila. Tää viikko on ollut ilmeisen voimaannuttava, ja Take-away sushikin piristää kummasti. Kädet ristiin ja kiitokset yläilmoihin siitä, että meidänkin kotikonnuille saatiin oma, loistava Sushi-ravintola!

Tuosta sushista tosin puolet meni perheen pikku-ukon kitusiin, mutta hyvähän se on että maistuu hälle myös! ;)

Pikku2:nen on loistava tauottaja näissä kokopäivän kestävissä lastenhoidollisissa tehtävissä. Ei se tosin ihan aina tyypeille kelpaa, mutta yleensä kuitenkin. Tänään niin on onneksi ollut. Ja mitäpä tekee äiti, kun kello lyö viisi? Hyökkää blogin pariin tietysti! Rohkenen nyt ihan rehellisesti myöntää tässä sen, että meillä tv on aivan korvaamaton jeesi arjessa. Tänäänkin on muutamaan otteeseen meno meinannut yltyä aivan sekopäiseksi, mutta Elisa Viihteen avulla olen saanut jengin jokakerta rauhoittumaan. Hankaluuksia mulle tuottaa myös käydä vessaassa niin, että kolme silmäparia tuijottaa herkeämättä. Mieluummin annankin heidän sitten tuijottaa sen hetken verran vaikkapa tietokonetta viereisessä huoneessa. Oli nyt tämäkin pakko kertoa teille..

Ei me onneksi ihan nelisteen olla oltu, sillä saatiin me aamulla hetkeksi seuraa kun puheterapeutti piipahti kotikäynnillä. Homma toimii yleensä niin, että Piippis ja Pu-Te ovat 45 minuuttia kaksin, mutta PikkuW saa viimeiseksi vartiksi sitten liittyä opiskeluihin mukaan. Toistaiseksi hyvä näin. 

Nyt loppui Pikku2:nen, ja alkoi Piilosta-leikki. Sain ukaasin liittyä mukaan. Tajusin myös juuri, että Piippis laskee tosi sujuvasti ääneen jo kymmeneen? Ei se koskaan aikaisemmin ole yksin mokomaa tehnyt. Mahtavaa!

Olipas täydellisen sekava höpölööripostaus. Taidan sittenkin olla vähän juttuseuraa vailla?

;) 

Kivaa viikonloppua!