Suloisin kesän merkki
14.54
Meidän perheessä vietetään synttäriviikkoa. Sunnuntaina tulee kuluneeksi 6 vuotta siitä, kun esikoiseni syntyi maailmaan - tehden musta sen leijonaemon mikä tänä päivänä olen. Saapuvan synttärin kunniaksi julkaisen taas vähän kirjan matskua täällä bloginkin puolella. Ihan lyhykäisen, mutta tärkeän muiston.
”Mä en jaksa
enää, mä kuolen tähän paikkaan!”. Näin kaikuu väsynyt ja epätoivoinen huuto
Kätilöpiston synnytysosaston käytävällä toukokuisena yönä, kun synnytän
esikoistani jo toista vuorokautta. Elämme vuotta 2011. Epiduraalin voimalla olen hetki sitten saanut
tovin hengähtää ja kerätä voimia, mutta siitäkin huolimatta työstän lastani
maailmaan tajunnan rajamailla. Ponnistan raivokkaasti kerta toisensa jälkeen ja
minusta tuntuu hyvin vahvasti siltä, ettei vauva toimi yhteistyössä kanssani.
Kätilö hälyttää
lääkärin paikalle, sillä vauvan sydänäänet notkahtavat yhtäkkiä huolestuttavan
alas. Olen niin uupunut, etten siinä tilanteessa itse jaksa murehtia
mahdollista saapuvaa sektiota tai muitakaan toimenpiteitä. Toivon vaan
sydämestäni, että tämä koettelemus kääntyisi pian voiton puolelle ja saisimme
pienokaisen syliimme. Vaikka olenkin hyvin voimaton, muistan selkeästi sen,
kuinka lääkäri pitää imukuppia kädessään ja valmistautuu vauvan ulosauttoon.
Kätilö antaa luvan vielä kerran ponnistaa ja hyvä niin, sillä tuolla
ponnistuksella vauvan pää syntyy ja imukuppia ei tässä synnytyksessä tarvita.
Hiljaisuus
vyöryy synnytys-saliin ja hätäännyn. ”Miksi se ei itke? Onko sillä kaikki
hyvin?”. Kätilön kasvoilta paistaa huoli ja siinä hetkessä tiedän,
ettei kaikki nyt mennytkään suunnitelmien mukaan. Muutama minuutti vauvan
syntymän jälkeen kuulen nuo sanat, jotka eivät unohdu. ”Vauvalla on
erityispiirteitä, epäillään mahdollisesti Downin syndroomaa”. Maailmamme
mustenee hetkeksi ja Heikiltä lähtee kirjaimellisesti jalat alta.
Kätilö
suhtautuu tilanteeseen upeasti. Hän hymyilee ja nostaa vauvan rinnalleni
luottavaisin mielin. Vauvani pieni suu hamuilee rintaa määrätietoisesti ja omat
ajatukseni ovat hyvin ristiriitaiset. Olen niin kovin pettynyt ja surullinen,
mutta samaan aikaan hämmästelen tuota pientä. Hän toimii juuri niin kuin
pitääkin ja ensimmäinen imetys jää mieleeni ikimuistoisena sekä kauniina
tapahtumana – yllätysdiagnoosista huolimatta.
Kätilö toivottaa meille paljon onnea ja jättää pienen perheemme nukkumaan synnytyssaliin. Seuraavat päivät, viikot ja kuukaudet elämme uuden opettelulle. Erityislapsen vanhemmuus asettuu pikkuhiljaa meihin kahteen ja antautuminen sille on koko ajan helpompaa.
6 vuotta on siis kulunut tuosta ylläolevasta, ja syksyllä tuo meidän ensimmäinen maailmanmullistajamme lähtee tarpomaan koulutietä kohti. Hän on kuin kuka tahansa 6-vuotias. Leikkiväinen, nauravainen, itsepäinen, kaikkitietäväinen. Huolehtivainen sekä rakastava isosisko pienemmillensä. Suukottelija ja silittelijä. Tanssii itsensä onnellisesti pyörryksiin, muistaa sanatarkalleen lempparisarjojensa repliikit sekä laulaa Frozenia kylpyammeessa kovaa ja korkealta. Rakastaa mokkapaloja, jäätelöä ja keksejä. Karkkia ei syö. Suklaata senkin edestä. Lemppariruoakseen ilmoittaa päättäväisesti "Chi-i kon caane".
Kun hän näkee kyyneleitä rakkaimpansa poskella niin tulee hän sataprosenttisella varmuudella halaamaan lujasti - tirauttaen myös itse kyyneleen jos toisenkin silkasta myötätunnosta.
Kaikinpuolin siis ihana neiti, meidän oma mussukka.
<3
Kaikinpuolin siis ihana neiti, meidän oma mussukka.
<3
"Piippiksen synttäreistä alkaa aina kesä", sanoi tytön kummitäti mulle eilen puhelimessa. Hassua, sillä meistä on yhteisen elämämme alkutaipaleelta asti tuntunut ihan samalta! Viime vuonna grillattiin juhlavieraille ja nähtäväksi jää, että noudatetaanko tänäkin vuonna tuota hyväksi todettua kaavaa. Etupihan kirsikkapuukin ehtii täyteen kukoistukseensa juuri sopivasti.
Aurinkoista ja lämpöistä viikon alkua kaikille!
Aurinkoista ja lämpöistä viikon alkua kaikille!
4 kommenttia
Hyvä kirjapätkä!!
VastaaPoistaKiitti! <3
PoistaIhanaa synttäriviikonloppua päivänsankarille ja päivänsankarin perheelle <3!
VastaaPoistaKiitos paljon ja aurinkoista viikonloppua sinne myös! <3
Poista