Pakkaspäivä

19.53


Sisätiloissa pikku Pirpana harjoitteli fysioterapiassa oppimaansa uutta asentoa. Pysyy kontillaan jo piiitkiä aikoja ja tämä on kyllä hieno juttu nimittäin vielä kk sitten moinen ei tosiaan onnistunut ollenkaan. Kovasti on tyyppi jämäköitynyt pienen ajan sisään eli fysioterapiasta on ollut isosti hyötyä.

Eilen Piippis luki itsekseen muumi-kirjaa ja yhtäkkiä osoitti silinteripäistä muumia sekä tokaisi tomerasti: "Pappa!". Hieraisin silmiäni mutta uskottava se oli nimittäin homma toistui uudeestaan myöhemmin.

Kovasti tyttö tapailee sanoja ja yrittää matkia meidän puhetta noin muutenkin. Laululeikit jää hänen päähänsä melkeinpä välittömästi ja jokapäivä sitä yllätytään kun huomataan miten nopsaa uudet lauluviittomat ovat jääneet muistiin. 


Tänään sain tilaisuuden lähteä Taigan kanssa lenkille ihan kaksin ja näin kauniita maisemia sain ihastella koko puolituntisen ajan. Kimaltelevat puut sekä pellot näyttivät satumaisilta. 


Ja Mauri-rastas se taas ihastutti meitä mummolan pihamaalla. Mauri nimi tulee mun omasta paapastani joka osasi matkia todella taitavasti lintujen ääniä. 

Haikea fiilis tulee aina kun muistelee edesmenneitä isovanhempia..

Huomenna juhlistetaan Pirpanan sekä pikku-W:n oman papan synttäreitä. Ihanan superpapan <3

Mahtavaa viikonloppua!

You Might Also Like

13 kommenttia

  1. Siis kuinka vanha Pirpana on? Eikö Se edes konttaa vielä?? :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirpana on 1,7 vee. Ja siinähän se kuvassa kontaa hienosti.

      Poista
    2. Ollaan ilmeisesti tavattu ennenkin sun kanssasi? Kiitos kommentista.

      Poista
  2. Ei taideta olla??

    Mutta ei tuo kyllä konttaamista ole. Onko kehityksestä jäljessä?Ei pahalla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On jäljessä. Etkö sitä tiennyt? Down-lapset yleensä ovat jo tässävaiheessa.

      Poista
  3. Hienostihan se Piippis siinä konttailee! Tosi nopea oppija on ollut, tohon tahtiin ei moni 46 kromosomilla varustettukaan pysty:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me vanhemmat olemme ylpeitä Pirpanasta juuri tuollaisenaan mutta tietysti jokaikinen edistysaskel tuntuu superkivalta, ihan tytön itsensä puolesta. Yritän vaan vähän "kouluttaa" asiasta tietämättömiä ;) Kiitos tsempistä! <3

      Poista
  4. Anonyymi mä tiedän mistäpäin kirjoittelet, aika läheltä. Tervetuloa kylään jos tahdot paremmin tutustua down-lapseen ja avartaa maailmankatsomustasi.

    VastaaPoista
  5. Kiitos ihanasta blogistasi, kauniista kuvista ja tunnelmista. Seuraan sinua täällä anonyymiuden maailmassa toivoen kovin, ettet välitä tuosta idiootista. Minä 37-vuotias 1 lapsen äiti, jonka oma äiti sanoi mielestäni kauniisti, tätä esikkoa odottaessani, kun olin huolissani jo silloin ikäni tuomasta riskistä.

    " 47-kromosomia omaavat lapset ovat hurmaavia ja niin iloisia verrattuna meihin tosi tosikkoihin".

    Toisin sanoin siis, jos tulisi se extrakromosomi, meillä olisi enemmän iloa elämässä. Ihana ruutu ja raita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanasti sanottu !!!

      Voi teidän mukeloita, sulopalleroita! Ja mä niin tunnen hengenheimolaisuutta Mauriin <3

      Poista
  6. Hiljaa hyvä tulee..Hyvä L! Kohta ei enää vanhemmat perässä pysy ;)

    VastaaPoista
  7. Ihana ja aito blogi. Löydettyäni tämän selasin kaikki postaukset alusta asti. Vierähtihän siinä tovi jos toinenkin, mutta mielestäni ei ollut todellakaan turhaa ajankäyttöä :) Pirpana vaikuttaa melkoisen valloittavalta tytöltä! Hienoa, että jaat muille palan elämästänne. Tämäkin blogi toivottavasti avaa jonkun silmät ja lisää suvaitsevaisuutta.

    Jään ehdottomasti seuraamaan teidän matkaanne (tai oikeastaan olen jo parin viikon ajan seuraillutkin)!

    -Mei

    VastaaPoista

Suosituimmat

Facebook