Äiti mietiskelee
22.35
Tuli pakottava tunne, että on annettava hetki aikaa omille ajatuksilleni. Mulla oli aika rankka ilta tänään pikkuihmisten kanssa. Ovat kumpikin tällähetkellä vähän huonoja nukahtamaan yksin ja se aiheuttaa hektisiä hetkiä näinä iltoina kun isi tekee iltavuoroa. Toisen meistä on tehtävä töitä joten valita en. Kaksivuorotyö osittain vaatii veronsa mutta on siinä paljon hyviäkin puolia. Kivasti sitä loppujenlopuksi pärjää kahden pienen kanssa noin muuten mutta nämä yö-/päiväunille ryhtymiset ovat tilanteista kinkkisimmät. Ja ne tilanteet on kohdattava, oli isillä sitten ilta- tai aamuvuoro. Ainahan niistä mokomista selviää mutta joskus pienten nukahtaminen ottaa oman aikansa. Joskus itken ja joskus nauran. Riippuu päivästä mutta sen olen tajunnut ajan kanssa, että aina selviän.
Jokatapauksessa, tänään kun mä vihdoin ja viimein sain pienemmänkin tainnutettua tasaiseen tuhinaansa ja keräilin Pirpanan leluja olohuoneen lattialta, tunsin vahvasti. Aivan uskomattoman voimakasta onnen sekä rakkaudentunnetta. Kaikki turhautumisen tunteet katosivat hetkessä jonnekkin kaukaisuuteen ja mieleni teki palata lasten luokse antamaan vielä yhdet hyvänyönsuukot ja kuiskaamaan vielä kerran että rakastan, etteivät varmasti sitä unohtaisi.
Oivalsin, että on turhaa antaa sille riittämättömyyden tunteelle liikaa valtaa. Kun mun sydämestäni löytyy näin paljon rakkautta noita pieniä murusia kohtaan, on heillä aivan varmasti hyvä olla. Tämän yritän muistaa jatkossakin sillä silloin kohtelen itseänikin lempeämmin.
Jokapäivä sitä kasvaa vahvemmaksi. Ei näitä asioita opi hetkessä kukaan.
9 kommenttia
Sä olet kyllä niin hieno äiti! Itsekkin toivoisin samanlaista kärsivällisyyttä kasvattamiseen, vaikka pientä tyttöäni kovasti rakastankin. Sun tekstejä lukee aina mielellään ja niistä tulee älyttömän hyvä mieli. Sulla on todella kauniit lapset <3
VastaaPoistaSinä olet tyttärellesi paras mahdollinen! :) Kiitos kauniista sanoistasi..
PoistaJuuri tänään lastennpsykiatri Jari Sinkkonen sanoi radiossa, että täydellinen vanhempi ei ole hyvä vanhempi, vaan että rosoisuudet ja epätasaisuudet tekevät ihmisestä parhaan mahdollisen isän tai äidin.
VastaaPoistaSamaa mieltä!
PoistaOi, miten kauniisti taas kirjoitit! Nuo nukkumaan menemiset ovat kyllä niitä hankalimpia hetkiä, kun on lasten kanssa yksin. En ole vielä keksinyt, miten lapset saisi olemaan herättelemättä toisiaan ja tarvitsematta äitiä juuri silloin, kun toinen tarvitsee. Elän toivossa, että joku päivä vielä keksin.
VastaaPoistaSamassa toivossa elelen minäkin :D Niin ja kiitos!
PoistaHei! Sain vinkin ystäväni kautta blogistasi, ja olen lukenut sitä hartaudella. Kirjotat kauniisti ihanista lapsistasi! Kaikkea hyvää teidän perheellenne! Terveisin Anna-Mari Mikkelistä
VastaaPoistaKiitos ja tervetuloa lukijaksi! :) Kaikkea hyvää sinne myös!
PoistaHei! Sain ystävältäni vinkin blogistasi. Olen sitä lukenut nyt hartaudella. Kirjoitat kauniisti lapsistasi. Kaikkea hyvää perheellenne!
VastaaPoistat: Anna-mari