Tänään Fysioterapiassa tapahtui hieno edistysaskel sillä Piippis jaksoi pysyä konttaus-asennossa pitkän aikaa. Aikaisemmin on melkeinpä samantien rysähtänyt masulleen takaisin. Tälläkertaa kyllä komensi välillä hyvin äänekkäästikkin, mutta pysyi silti polvien sekä käsien varassa hienosti. Me vanhemmat ollaankin nyt pistetty merkille että tyttö on aktivoitunut ihan mahottomasti lattialla ollessaan. Istumasta pääsee masulleen ihan tuosta noin vaan, joskus spagaatin kautta ja joskus kyljen kautta. Masulta selälleen ja selältä masulleen käännytään hienosti ja takaperin ryömitään. Tänään meni muutaman sentin eteenkin päin. Istuma-asennosta yrittää jo nousta jaloilleenkin sillointällöin. On paljon tyytyväisempi tyyppi kun saa vaan pyöriä ja jumppailla lattialla ja sehän nyt on varsin luonnollistakin. Kyllä se niin vaan on että meistä vanhemmista tuntuu aina tosi hyvälle tytön puolesta kun hän oppii uutta! Nyt tietysti eniten toivotaan että pääsisi kunnolla liikkeelle itsenäisesti. 

Kokoajan sitä edistystä kuitenkin tapahtuu jollain tietyllä osa-alueella ja meidän pikkuvauvasta on kasvanut jo reipas pikkutyttö. Suu höpöttää alati ja sehän se Piippiksen vahvuus onkin niin. Nyt se istuu tuossa mun vieressäni ja yrittää pukea kenkiä jalkaan.. :) Kovasti omatoiminen yrittää olla hän.

No mutta, nyt iltapuuhiin. 

PikkuW täytti tänään 5 kk. Ihanaa että nyt ollaan tässä ja kaikki voidaan hyvin. Toisinkin olisi voinut olla. Niinhän se aina on elämässä.