Voi ihanuus mitä kuvia! Ja Hyvää 213-päivää meiltäkin! t. Minsku ja Inka

Voihan ihanuus toista : ) Nyt tuli kesäfiilis!

Voi mikä prinsessa! En osaa edes kuvailla, miten hyvälle tuulelle tulen aina pikkuneidin kuvista!

Voi ihme miten suloinen kesätyttö! Ei ihme, ettet osannut valitaparasta kuvaa, sillä ne ovat kaikki ihania. Ilmeikäs suurisilmäinen pirpana!

Nyt pääsin sairasvuoteelta ylös ja isolle koneelle, saatiin tämäkin blogi bloglinesiin seurantaan :)

Ihana päivänsäde siellä taas :) (ps meillä ollut aikoinaan ihan samanlainen mekko)

Kiitos ihmiset! <3

Niin söötti tyttö! Tuli hyvä mieli näistä kuvista, eihän näistä tosiaan olisi yhtäkään raaskinut karsia pois, täyttä timanttia jokainen. :)

Itseäni vuotta vanhemmalla siskollani on myös downin syndrooma, ja vaikka minulla on kolme muutakin sisarusta niin isosiskoni on minulle kaikista läheisin, ja hänellä on myös suurin osuus siinä minkälainen ihminen minusta on tullut. Sisko oli se, joka vielä kotona asuessani tuli aina halaamaan ja sanomaan "ihana Kirsi", ja jos itketti niin paijaamaan ja kysymään "mikä hätänä", vaikkei ymmärtänytkään vastausta. Nyt sisko asuu kaukana hoitoperheessä ja ikävä on kova, mutta onneksi tapaamisten välillä voi soitella ja kuunnella kun sisko hekottaa omille jutuilleen. :)

Kiitos Kirsi! Ihana oli lukea sun tarinasi. Usein tulee mietittyä että mitenköhän meidän toinen lapsi kasvaessaan kokee erityisen siskon mutta uskon että sen asian kanssa ei ongelmia tule. Sinun kertomus vahvisti vain tuota tunnetta :)