Äiti parka
18.28Voi jestas että sitä voikaan olla herkillä nyt! Käytiin H:n kanssa tänään Helsingissä ostamassa 60-vuotislahja Pirpanan ihanalle papalle ja valitettavasti radiosta pärähti soimaan Nightwishin mahtipontinen rallatus. Rupesin tietysti itkeä tihrustamaan kun ollaan pari kertaa satuttu juuri sitä laulua laulamaan Pirpanalle ja siitä on tullut vähän niinkun "Piippiksen oma biisi"(yksi niistä kymmenestä muusta). Tämä tapahtui siis 20 minuuttia lähdön jälkeen. Loppukuusta pitäisi lähteä Haikon kartanoon vuorokaudeksi ilman tyttöä?! En taida olla vielä valmis!
Ystävän antama palaute blogista sai hanat aukeamaan.
Uutisia en oikeastaan mielelläni edes katso. Viimeaikoina kun ovat olleet erityisen mieltä ylentäviä. Eilen erehdyin kuitenkin niin tekemään vahingossa ja itkemiseksi sekin meni sitten.
Vanhat muistot itkettää. Välillä tuntuu että oikein itketän itseäni ihan vaan itkemisen "ilosta". Muistelen Pirpanan syntymää ja muita mullistavia tapahtumia vuosien varrelta. Hohhoijaa. Kai tää jossainvaiheessa helpottaa? Vuoden päästä?
Piippis oli käyttäytynyt kuulemma oikein esimerkillisesti tuon Helsinki reissun ajan. Suurimman osan ajasta nukkui päiväuniaan. Arvatkaa miltä äidistä tuntui kotiin palatessaan kun tyttö ensimmäisen kerran kädet ojossa otti vastaan?! Halusi syliin<3
No sehän itketti.
No sehän itketti.
0 kommenttia