2012 alkakoon. Vähän takkuillen ilmeisesti.
13.50
Pirpanan ensimmäinen uudenvuoden tina näyttää tältä. Vaikea sanoa mitä se esittää, mutta hieno se on ja ihan iki-oma!
Me ollaan nyt pari viimeistä yötä taisteltu nukkumisen kanssa ihan kunnolla. Tuntuu että yöunet muuttuu kokoajan vaan katkonaisemmiksi ja kaikenlisäksi nyt kukutaan eikä nukuta. Joka yö ollaan hereillä 1-2 h. Siihen ei todella auta mikään. Ei äiteen maito eikä syli. Pirpana on oppinut taas viimeaikoina paljon kaikenlaisia uusia pikku taitoja ja ehkäpä siitä syystä yöt ovat nyt levottomia. Yöllä usein itse heräänkin tomeraan "tättättää"-huutoon. Tiedä sitten herääkö tyttö siihen itsekkin?
Olen nyt lukenut Anna-Keski Rahkosen ja Minna Nalbantoglun kirjoittamaa "Unihiekkaa etsimässä"-opusta ja yrittänyt siitä löytää meille sopivaa unikoulua mutta jostain syystä kaikki tuntuu vähän "julmilta" vielä tässä vaiheessa. Mulle. Ehkä meillä ei sitten vielä oikeasti ole hätä. Toisaalta kun viimeyönä tyttö hermostui monta kertaa jo ihan tosissaan ja huusi täyttä kurkkua niin mietittiin, että samalla kai sitä huudattaisi unikoulunkin tiimoilta. Sen päätin että tästälähtien maitobaarin suljen klo. 24.00-05.00 väliseksi ajaksi ja silloin nukahtamiseen täytyy kelvata joku muu kun huikat suoraan hanasta.
Miten tuo meidän kiltti ja ihana tytöntyllerö voikaan yöllä muuttua täysin erilaiseksi, ihan mahdottoman hankalaksi?! :D
No, kun nyt tilanne rauhoittuisi siihen mennessä kun toinen pikkuinen syntyy. Voi voi, on meillä varmaan aika mielenkiintoisia öitä luvassa roppakaupalla tässä lähitulevaisuudessa! :)
Lupasinkin muuten ystävilleni, että pidän kunnon kolmekymppiset parin vuoden päästä. Silloin en ole raskaana, enkä ihan pienen vastasyntyneen äiti. Ehkä mä olen ne kekkerit sitten ansainnut ;)
Pirpana nukkuu ulkona nyt onnellista vauvan päiväunta. Siinä ollaan edistytty huimasti. 2-3 h nukkuu jokapäivä vaunuissa ulkona eikä kertaakaan ole tarvinut käydä hyssyttelemässä, vaan vetelee sikeitä putkeen ja herää aurinkoisena "lauleskellen".
3 kommenttia
Onnittelut! Ihania vauvauutisia! Variaatioita riittää niin monta kuin mammaakin, mutta miltä kuulostaisi perhepeti? Meillä nyt toisen lapsen myötä kaikki nukkuu käytännössä samassa sängyssä. itse olen niin laiska että en jaksa isosiskon sängyn vierellä istua ja silitellä uneen, nukkukoon minun selän takana. Tämä käytäntö osoittautui sopivaksi myös mustasukkaisuuden nostaessa päätään. Kun imetin pienempää isompi sai pötkötellä äidin selkää vasten. Kai me jokainen joskus nukutaan omassa sängyssä, nyt vaan on tärkeintä että nukutaan ;)
VastaaPoistaOnnittelut täältäkin! Samoilla linjoilla edellisen kanssa. Meillä nukkuminen rauhoittui (edes suurinpiirtein) vasta kun lopullisesti annoimme periksi ja Pieni siirtyi nukkumaan keskelle. Kypsässä reilun kahden vuoden iässäkään ei ihan kokonaan ole jättänyt yöhäiriköintiä, mutta huimanhuimaa parannusta silti tullut!
VastaaPoistaTyttö on nukkunut meidän välissä pienestä asti ja niinhän siinä kävi että nyt kun parin vaunuissa nukutun yön jälkeen otettiin alkuyöksi taas viereen, nukkui hän hyvin :)
VastaaPoistaJa kiitoksia onnitteluista! :)