Omalta osaltani joulu meni vähän toipumisen merkeissä sillä sitkeä flunssa veti olon hieman voimattomaksi. Onneksi äiti sai nukkua univelkojaan pois kun Piippiksellä oli niin paljon hoitajia ja seuraa noin muutenkin. Ensimmäisen kerran mun elämässäni otin joulun ihan oikeasti vain ja ainoastaan levon kannalta. Ja kyllä teki gutaa!

No menköön nyt sitten! En mä osaa tätä pitää enää salassa ja miksi oikeastaan edes pitäisi pitää?! On siis myös toinen syy jonkavuoksi äiti on ollut vähän huonovointinen joulunpyhät. Tänään sen lääkäritäti meille sitten varmisti ja nyt tosiaan näyttäisi siltä että Pirpanasta tulee isosisko ensi kesänä. Tosi ISO sisko ;)  Ultra paljasti minun masussani pienen sykkivän sydämen ja nyt sitten mennään päivä kerrallaan turhia murehtimatta. Stressaaminen tuskin on hyvästä tässä vaiheessa ja onneksi Pirpana pitää kiireisenä enkä ehdi odotusasioihin niin paljon keskittymään kun ensimmäisessä raskaudessa. Luonnollisesti ollaan nyt onnesta soikeana ja ollaan yhdessä H:n kanssa keskusteltu että ajoitus on meille täydellinen! Pirpanan kehityksen kannalta tämä on oikein hyvä juttu. Kaverista kun tuskin ainakaan haittaa on. Jännä nähdä mitä vuosi 2012 tuo tullessaan mutta se nyt ainakin tiedetään että jännitystä siitä ei tule puuttumaan!

:)

Lähden syöttämään pientä rakastani joka päikkäreiltä juuri heräsi. Elämä on ihmeellistä.