Blogi hiljenee loppuviikoksi
16.21
Esikoinen kävi tänään aamulla isänsä kanssa terkkarissa. Rokotus vastaanotettiin reippaasti ja tilanne tällä hetkellä seuraavanlainen:
"Iloinen, aurinkoinen tyttö. Toimii ohjeiden mukaan. Hyppää tasajalkaa. Tuntee värejä. Laskee. Kirjoja lukee. Palloa potkii. Juttelee sanoja ja lauseita."
Kasvukäyristä ovat ilmeisesti hieman huolissaan, mutta Rinnekodissa asiaan ei olla puututtu joten me emme vielä jaksa huolissamme olla. Kilppariarvotkin ovat aina olleet kunnossa ja neiti syö hyvin. Katsotaan tilannetta sitten keväällä uudestaan, kun seuraavan kerran Espooseen ajelemme.
Lääkäri totesi äsken keskimmäisestä seuraavaa:
"Hyvä kasvu. Hyvät sosiaaliset taidot. RR 106/72. Vähän nuhaa, muuten terve."
Toimintaterapiaa syystä, että ruksin piirtäminen mallista ei edellisellä kerralla onnistunut eikä saksilla leikkaaminen huvittanut. Näistä taisin kertoakin jo.
Tämän päivän postaus jää nyt lyhykäiseksi, sillä muutama tunti sitten meidän perheen tavoitti sydäntä raastava suru-uutinen. Nyt menee siis hetki hiljentyessä tuon uutisen äärellä.
Alkanut vuosi 2017 ei todella vielä ole vakuuttanut, mutta toivottavasti luvassa on myös hyviäkin juttuja.
Ulkona on kaunista ja takassa ritisee uudet takkapuut. Näistä asioista yritän nyt ammentaa voimaa alkaneeseen arkeemme.
0 kommenttia