Pienet kädet ristiin
21.32
Otettiin tavaksi tämä iltarukous-juttu. Mulle itselleni se oli pikkutyttönä tärkeä asia ja sen vuoksi halusin omien lasten kanssa ottaa saman rutiinin käytäntöön. Ja tärkeä juttu siitä on nyt tullut heillekkin. Varsinkin tuolle esikoisneidolle. Hienosti tuon tekstin jo kajauttaa ilmoille yhdessä muiden kanssa.
Meillä ei arjessa tämä "hengellinen" puoli noin muuten näy. Usko on jokaisen henkilökohtainen asia, myös perheen sisällä. Niinhän sen pitäisi aina olla. Lapset saavat kasvaessaan päättää itse mihin uskovat, ja miten uskovat.
Iltarukous luo turvallisuuden tunnetta ja sen parissa on kiva rauhoittua yhdessä ennen unta. Sen vuoksi päätämme päivän näissä hartaissa tunnelmissa ;)
"Rakas Jeesus siunaa meitä.
Anna meille enkeleitä.
Siivilläsi meidät peitä.
Älä koskaan meitä heitä.
Aamen"
3 kommenttia
Ihana tapa ja kaunis rukous. Meillä ei ole koskaan rukoiltu, vaikka tapakristitystä perheestä olenkin ja Isä Meidän on harjoiteltu yhdessä lapsena. Tavaksi ei kuitenkaan jäänyt. Ei ole siis tuntunut omalta jutulta tehdä sitä omien lastenkaan kanssa, mutta toisaalta ihailen heitä jotka opettavat iltarukouksen. Turvallinen iltarutiini ja hyvä rauhoittuminen tosiaan! :)
VastaaPoistaHieno asia! Oma isäni kävi aina meidän jokaisen vuoteen vierellä rukoilemassa yhdessä iltarukouksen. Sama oli oman lapsemme kanssa. Kyllä se jonkinlaista turvaa ja levollisuutta tuo.
VastaaPoistaLiisa
Mulla oli pienenä sellainen iltarukous "taulu", mummu teki ristipistotyönä sellaisen. Taulu oli kaunis ja täytyykin ehkä etsiä se pojan huoneeseen, olisi kiva äidiltä pojalle juttu.
VastaaPoistaMä en itse ole uskonnollinen tyyppi, eikä ole mieskään, mutta toisaalta, olisihan se lapselle ehkä kiva tapa iltalaulujen ja satujen lisäksi.
Muistan oman iltarukoukseni edelleen ulkoa, vaikkei sitä olekkaan luettu piiiiitkiin aikoihin.