Koukussa

23.27


Jo toinen ilta putkeen, kun istun yksikseni sohvalla äänetöntä telkkaria tuijottaen, hiljaisuutta kuunnellen. En saa mitään aikaiseksi. Haluan silti odottaa, että H tulee töistä kotiin ennenkun itse menen nukkumaan. En jollain surkuhupaisalla tavalla pidä tästä yksinäisyydestä ollenkaan ja haluaisin vaan mennä kaappaamaan jokaikisen lapsistani kainaloon. Rutistaa ja suukottaa.

 Ikävöin, vaikka nukkuvat vain muutamien metrien päässä minusta. 





On onnellinen olo, että tunnen näin tässä hetkessä. Että tunnen näin vuodesta toiseen, ja että saan jakaa arkeni tämän suloisen jengin ympäröimänä.



You Might Also Like

8 kommenttia

  1. Läheisyyden kaipuu on kova. Onneksi miehesi ei ole viikkoja toisella mantereella ja onneksi on kännyt ja internet. Muistan omat fiilikset..... Se on Rakkautta usko tai älä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jutta, uskon ja tiedostan. Usein nautin yksinäisyydestä, tätä postausta kirjoittaessa oli vähän toisenlainen hetki.

      Poista
  2. Onnea on että tiedostat onnesi <3 Blogissani olisi sinulle haaste: http://blogit.kaksplus.fi/blogi/uraaidinruuhkavuodet/liebster-award/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos haasteesta, yritän saada aikaiseksi kirjoitella kunhan aikaa vaa saan :) Oli mukava nähdä! <3

      Poista
  3. jasmine/munakoisoni21. huhtikuuta 2015 klo 0.18

    Mun mies on välillä työmatkoilla ja aina silloin mulla on tosi kova halu mennä herättämään tytär ja napata syliin :D en tiedä miksi juuri silloin. En tietenkään herätä mutta usein käyn katselemassa nukkuvaa lasta ja mietin sitä miten onnekas olen kun saan olla äiti.

    VastaaPoista

Suosituimmat

Facebook