Olin aamupäivän jostain syystä vähän mökömökönä, mutta niin siinä taas vaan kävi, että nämä mun pienet pelastivat äidin päivän mm, kikattamalla toisilleen ja olemalla niin täydellisen ihania muutenkin.

 Istuttiin illalla kolmistaan sohvalla ja yhtäkkiä PikkuW painoi päänsä Pirpanan syliin. Pirpana vastasi tähän hellyydenosoitukseen suukottamalla pellavapäistä poikaa. Oli taas kyynelissä pitelemistä.

Sitten tietysti tuo alla näkyvä klippi Pirpanan huikeasta performanssista ja velipojan reaktio siihen!!!! Kikattelin tapahtuneelle vielä puolituntia jälkeenpäinkin. Olenpahan edes yhden päätöksen elämässäni valinnut oikein ja se on se, että tehtiin tuo velipoika Pirpanalle näin pikaisesti. Ovat he niin huikea parivaljakko! 

<3