Weikeä Päivänsankari.

Mummu sekä ukki kävivät tänään meidän päivää piristämässä ja toivat lapsosille sekä meille vanhemmille kaikenlaista kivaa tänne sairastupaan. Lupasin etten enää laita sairastelupäivityksiä mutta olin kai vähän turhan optimistinen. 

Ei oo Piippis siis vieläkään terve. Ruoka on toistaiseksi tänään pysynyt sisällä mutta yökki ilman oksua vielä tuossa ennen nukkumaanmenoa ja vatsa on sekaisin noin muuten. Katsotaan mitä yö tuo tullessaan. Minä se tuossa äsken jo ehdin turhautuneet kyyneleetkin vuodattamaan. Ottaa koville sekä äidille että tyttärelle tämä nyt. Mun perusluonne käy hyvin ilmi näinä päivinä kun lapset sairastavat. Tuo nuutunut tyttö saa mun sydämeni särkymään ja alan pelkäämään kaikenlaista, vaan ei auta. Tämä on nyt kestettävä. Pakkohan mun Piippikseni on pian parantua.

Aamupäivä oli jo ihan hyvä ja siksi ehkä turhautuminen tapahtuikin niin voimakkaana nyt iltasella. Käytiin taloyhtiön omassa pulkkamäessä nurkan takana laskemassa pikku laskut että lapsetkin saisivat vähän raitista ilmaa.

Aika väsynyt oli Pirpana mutta saatiin me muutama hymykin.

Ja näin sitä isin kanssa mentiin..

Ja loppukevennykseksi, Onnea I & E kihlautumisen johdosta <3 Toisillenne olette parhaat mahdolliset! Haleja meidän porukalta.