Tuijotellen

0.22

Viikonlopun kuulumisia jälleen. Perjantaina piipahdettiin Pirpanan tädin luona saunomassa ja syömässä pizzaa. Visiitti venähtikin muutaman tunnin pituiseksi ja illalla kotiin palatessa tuli uni samantien kun saatiin tyttö petiin. Olispas vauvan nukuttaminen aina yhtä helppo nakki! Pirpana sai fanin tuolla reissulla. Jalo-kissa on hänen nimensä. Yleensä tuo möllikkä ei jaksa kiinnostua mistään muusta kuin auki olevasta ulko-ovesta. En sitten tiedä liekö tämän kiinnostuksen johtuneen puklun hajusta vaiko Pirpanan söötistä  nassusta mutta kiva tuota pientä tyyppiä oli nuuhkia jokatapauksessa. Kuvassa kaksi suloista.

Lauantaina käytiin ostamassa typsylle uusi hieno pöllö body. Äidin löytö! Illalla sitten vaan oltiin ja ihmeteltiin toisiamme. Vaikka lekuri väittikin Pirpanan päätä "vähän isohkoksi" niin onhan tuohon isin päänympärykseen vielä ihan kivasti matkaa ;) Tuo kuva on tälle äidille aika aarre tällähetkellä. Äidin omat kummituseläimet <3

Se pienempi kummituseläin
Tänään on ollut vähän tuskaisempi päivä. Pirpanalla ei meinaa nyt  aineenvaihdunta pelata toivotulla tavalla ja se aiheuttaa ylimääräisiä itkuja ja vatsakramppeja. Voi että kun voisi tehdä jotain auttaakseen pientä! No, ei auta kun odotella. Luumua ollaan yritetty antaa ja sain vertaisilta muutamia hyviä vinkkejä joita täytyy huomenna kokeilla. Meidän normaalisti niin aurinkoinen tyttö on ollut kyllä tänään pelottavan totinen. No, näin se meni viimeksikin. Sitten kun kakka suvaitsi tulla, oli Pirpana taas tyytyväinen tyttö. Onhan se nyt ilmiselvää että tuskanhiki nousee otsalle kun on yrittänyt tuloksetta tikistää kolmatta päivää. Voi näitä vauvaperheen huolia ja murheita! :) Kyllä mä olen tänään jo ehtinyt miettiä ihan ääneenkin että "Entäs jos sillä nyt kuitenkin on joku rakenteellinen vika..?" Kaiken järjen mukaan se olisi jo meille selvinnyt aikaisemmin jos niin olisi. Siispä rauhoitun.  Nyt sukellan peiton alle perheen viekkuun ja toivon huomiseksi vähän parempaa päivää! Ainiin, Tuusulan mummun ja ukin luona käytiin syömässä ja oli hyvää ruokaa niinkuin aina. Ukki ei ollut nähnyt Pirpanaa pariin viikkoon ja sanoi että tyttö on kasvanut kovasti. Pelottavan nopeasti nuo tyypit kyllä kasvaa ja pulskistuu. Valokuvista sen huomaa itsekkin. Joskus olisi kiva vaan stopata ajan kulku hetkeksi mutta sitten toisaalta joskus tuntuu että on niin tuhannen malttamaton ettei millään jaksaisi odottaa minkälainen tyyppi tuosta meidän vauvasta oikein tuleekaan. Ihana tyyppi. Sen tiedän.

You Might Also Like

0 kommenttia

Suosituimmat

Facebook