Tänään piipahdettiin typsyn kummien luona kylässä. Aina niin kiva nähdä! Pirpana väläytti heti parhaimmat hymynsä ja teki kaikkensa saadakseen huomion itselleen. Taisi onnistua.

Meidän tytöllä on yhteensä 5 kummia joista 3 on virallisia ja sitten on nämä ihanat haltijakummit lisäksi. Meidän silmissä ihan yhtä virallisia. Tahdoin ehdottomasti pyytää rakasta ystävääni tuohon kummituksen tehtävään mutta kun hän ei kirkkoon kuulu, päädyttiin haltijakummi vaihtoehtoon. Mulle tärkeää että nuo kaksi tyyppiä on jollain tavalla erityisen "läsnä" Pirpanan elämässä. Jokainen näistä viidestä ihmisestä on tarkkaan valittu ja varmasti meitin tytölle juuri se paras vaihtoehto.

Meille sanottiinkin jo haikaranpesässä että "Valitkaa kummit tarkkaan" ja niinhän me tehtiin sitten.

Tänään on syöty puolukkapuuroa ja jestas se on hyvää! Kyllä nyt luulis vauvan olon helpottavan kun saa vähän kuitujakin masuun.

Voi että, 5 kk sitten näin mulla oli aikas väsynyt fiilis ja kuulemma oli muutamalla läheisellä sekä ystävälläkin jotka niin ihanasti elivät meidän kanssa tuota piiiitkää synnytysepisodia! Tähän kellonaikaan pääsin juuri synnytys-saliin(sitä olikin odotettu jo tovi) ja sain epiduraalin. Olin taivaissa ja torkahdinkin hetkeksi. Olo muuttui yhtäkkiä jälleen tuskalliseksi ja niin sitä päästiinkin vihdoin tositoimiin. Puolentunnin pakertamisen jälkeen sain syliini oman pienen erityisen tyttäreni. Tyypin, joka kouli musta niin tuhannen onnellisen ja ylpeän äidin. 

Meidän aurinkoinen täyttää tänäyönä viisi kuukautta..

<3