Pulkkamäestä kotiin tullessamme postilaatikossa odotti sangen liikuttava kirjallinen arvio Rinnekodin psykologilta. Ei liene yllätys, että tämä äiti jälleen kerran tirautti kyyneleen jos toisenkin.

Piippiksen kehitys etenee mukavaa tahtia ja vastaa tällä hetkellä n.3-vuotiaan kehityksellisiä ikäodotuksia. Olin iloinen tästä "tuomiosta", vaikkakaan tässä vaiheessa näillä asioilla ei juuri meille vanhemmille merkitystä ole. Pirpanalle tietysti aina helpompaa, jos kehitys kulkee mahdollisimman korkealla tasolla.

Tässäpä muutama lainaus yhteenvedosta:

"Piippis on tutkimustilanteessa tarkkaavainen, hyväntuulinen ja innostunut, jää myös kahden kesken helposti ja mielellään. Isän kanssa käytyä keskustelua Piippis kuuntelee keskittyeesti, kommentoi välillä ja jaksaa harvinaisen hyvin odottaa omaa vuoroaan. Työskentely on sujuvaa: Piippis kuuntelee ohjeet tarkkaan ja yrittää parhaansa, ilmaisten kuitenkin myös, kun ei jaksa tai osaa."

"Kielelliset taidot ovat ei-kielellisiä, hahmottamisen taitoja parempia."

"Leikki on monipuolista, juonellista ja mielikuvituksellista."

"Downin syndroomassa usein kielellisen kehityksen profiili asettuu siten, että ymmärtäminen on omaa tuottamista vahvempaa, mikä helposti aiheuttaa lapselle turhautumista. Piippiksen kielellinen tuottaminen on kuitenkin erityisen vahvaa, jopa hiukan vahvempaa kuin yleinen kognitiivinen päättelykyky ja ymmärtäminen."

"Piippiksen vahva keskittymiskyky, avoimuus, rauhallisuus ja yleinen kiinnostus ja motivaatio tehtävätyöskentelyyn ja uusia asioita kohtaan on merkittävä tuki hänen kaikelle oppimiselleen"

Näillä eväillä on hyvä aloitella syksyllä eskaritaival. Hui!

Viikonloppu häämöttää edessä ja meillä on H:n kanssa tiedossa poikkeuksellista luksusta kaksinkesken. Siitä kuulette pian lisää. 

Odotan kovasti.