Puolukkainen

18.42


Henkisesti raskaan viikonlopun jälkeen on ollut sopivan kevyttä keskittyä yhteistyöpostauksiin, joiden kirjoittaminen on ollut mulle aina ilo - teenhän nimittäin vain sellaisia, jotka oikeasti ovat meidän jengille tärkeitä ja merkityksellisiä. Kaksplussalta lähdön jälkeen niitä tosin ei hetkeen ole tarkoituksellisesti ollutkaan..

Nyt seuraa teksti, joka on ollut suunnitelmissa postata jo jokusen aikaa. Otin yhteyttä Muksu-puurojen valmistajaan ja kerroin suunnitelmistani, minkä seuraksena sain noutaa eilen paikallisesta Siwasta viikon puurot yhdelle ipanoistamme. H sanoi tässä taannoin, että jos joku niin tämä yhteistyö sun on pakko tehdä...

... ja kerronpa nyt teillekin, että miksi.


Talossamme asustelee pieni iso tyttö, joka on kuluneet 5 vuotta syönyt aamuin illoin puolukkapuuroa.  Eikä ihan mitä vain puuroa, vaan ainoastaan tätä Muksun ylläolevaa puolukkaista puuroa! Olemme kokeilleet kaikki mahdolliset vaihtoehdot kaupan hyllyiltä (ihan vaikka vaan vaihtelun vuoksi), mutta korvaajaa tälle tuotteelle ei ole löytynyt. Edes kotitekoisesta vispipuurosta ei ole ollut haastajaksi. 



Ylimääräinen kromosomi tuo usein mukanansa yhden ei-niin-haitallisen liitännäisen, joka tällä meidänkin (kohta) eskarilaisella ilmiselvästi on - rutiinien pakonomaisen suorittamisen. Uskoisin tämän "puuro-keissinkin" liittyvän juuri tähän.

Muutaman kerran päivä on lähtenyt totaalisesti väärille raiteilleen, kun puuroa ei kaapista olekaan aamulla syystä tai toisesta löytynyt. Enkä muuten yhtään liioittele todetessani, että se on melkeinpä aina ollut katastrofin paikka. Tyttö ei syö edelleenkään leipää (se oksettaa kovasti) joten olemme kokeneet tämän puuron syönnin terveydellisistä syistä hyvinkin tärkeäksi. Siispä antaa mennä, niin kauan kuin vaan maistuu! 


Tänä aamuna havahduin tuumimaan, että onpas muuten todella muuttunut tämä aamupalahetkien luonne kun jokainen ipanoista hoitaa oman syömisensä. Ihan mahtavaa! Ei tästä nyt kauaa ole aikaa, kun vielä kahta syötin ... ja nyt tilanne on tämä!

Aurinkoa viikonloppuun!

Viikon puurot saatu Muksu-puuroilta. Syystäkin :)



You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Nyt olis kyllä korkea aika jo ennen eskariin ja kouluun menoa vähän rikkoa noita kotirutiineja.Normilapsikin kyllä herkästi jumiutuu syömään joskus vain yhtä ja samaa,kokemusta on! Ja uuden maistelukertoja tarvitaan useampi kymmenen ennen kuin tuottaa tuloksia,mutta lopulta tuottaa. Vaarattomia kriisejähän nuo kumminkin on jos muutamasta aamupalasta kieltäytyy.Tarjoa vaan sinnikkäästi muutakin.Allergiat on tietty huomioon otettava ja muut sairaudet,mutta karhun palvelus lapselle on antaa syödä yhtä ja samaa puuroa vuositolkulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piippis syö monipuolisesti ja terveellisesti päivisin, joten emme ole kokeneet tätä puurofanitusta ongelmaksi. Tällä hetkellä yritämme maistella leipää, mutta voin kertoa että helppoa se ei ole. Kun oksettaa, ei syömisestä tule mitään ja koko leipä muuttuu kammotukseksi. Uskaltaisin väittää, että ds-lapsen kanssa tällainen totuttelu on asteen verran hankalampaa ja Pirpana oppi karkeita ruokiakin syömään n. Kahden vuoden iässä.

      Aistiyliherkkyys suussa aiheuttaa ongelmia ja olemme kiitollisia, että edes joku terveellinen tuote tytölle maistuu aamuisin. Onneksemme syömme vielä toistaiseksi aamupalat kotona (myös eskariaamuisin) ja neiti saa rauhassa ottaa aikansa uuden opettelulle. Kyllä tämäkin asia tulee muuttumaan, kun aika sille on kypsä. Sen olemme neidin kanssa oppineet :)

      Pahoittelut jos viesti tulee tuplana. Mobiili tökkii..

      Poista

Suosituimmat

Facebook

Instagram