Höpinöitä

22.13

Hieno fiilis. Taas on selvitty kunnialla tästäkin iltavuoroviikosta, vaikka välillä on meinannutkin vähän väsyttää. Nää on niitä hetkiä, kun allekirjoittanut kaipailisi palkinnoksi vaikkapa lasillista oikein hyvää punaviiniä, mutta viili mansikkahillolla ajakoon nyt olosuhteiden pakosta saman asian. Viili on kyllä tällähetkellä palkinnoista parhain. Omituinen himo on iskenyt siihen. 

Tänään tapahtui ainutkertainen hetki äitiysvuosieni ajalta kun sain lörpötellä ystävän kanssa puhelimessa ihan tuosta noin vaan 1 h ja 18 minuuttia. Lapset touhusivat omia juttujaan ja vasta ihan puhelun loppumetreillä alkoi mielenosoituksellinen kiukkuaminen. 

Ruoanlaitto on ollut viimeikoina todella äänekäs ja haastava tapahtuma meidän arkipäivässä, kun PikkuW kaipaisi äidin jatkuvaa huomiota ja luonnollisesti siinä tilanteessa tuota huomiota on vaikea antaa tarpeeksi. Olen nyt ajatellutkin asian niin, että mun taaperoita on ehkä vähän koulittava siihen, ettei aina voi saadakkaan vanhempien jatkuvaa huomiota ja tästä syystä juttu"tuokio" ystävän kanssa oli tänään hyvää harjoitusta. Ja hienosti meni. Puhelu oli terapeuttinen kokemus meille kaikille. Tarvitsin sitä itsekkin.

Tänään oli kivaa myös se, kun mummi sekä pappa piipahti kylässä ja pääsin käymään Siwassa herkkuostoksilla.

Ystävien merkitys viimeviikkojen aikana on korostunut entisestään. Nyt vasta ymmärrän, miten pahasti olen ollut erakoitumassa ja miten tärkeää ihan oikeasti on pitää yhteyttä omiin rakkaisiin, muihinkin kun perheenjäseniin. Voin henkisesti paljon paremmin nyt kun vaikkapa kuukausi sitten. En ole tajunnutkaan sitä, kuinka suuri tarve mulla on höpöttää ja puhua ihan vaan niitänäitä. Se on ihan parasta.


Pikkutyyppien iltamenot olivat tänään villimmän puoleiset, mutta sehän sopii kun perjantaikin on. Nukahtivat nätisti vuoteisiinsa, nuorimmainen suomi-englanti-suomi-sanakirja kainalossaan. Pirpanan lentsu sai aikaan jälleen hampaiden puhkeamisen ja nyt on pari päivää narskuteltu hampaita taas ihan huolella. Iltashottina annoin tytölle buranaa, josko yö olisi vähän rauhallisempi. Mokomat naskalit kun kiusaavat nimenomaan öisin ja päikkäreillä eniten. 

Mutta nyt, jatkan nettisurffailua ja uuden kodin päänsisäistä sisustamista :) Tämän viikonlopun aikana on tarkoitus laittaa nykyinen koti myyntikuntoon ja heti maanantaina alkaa myyntihommat. Yritetään näin alkuun selviytyä siitä itse, mutta jos ei onnistu niin sitten otetaan välittäjä avuksi. 

En ole saanut hyviä kuvia aikaiseksi viimepäivien aikana, mutta tässä nyt kuitenkin yksi. Pikkujätkä muikeena uudessa Makiassaan. Tein löydön nettikirppikseltä ja nämä Makian hupparit ovat aivan mahdottoman laadukkaita sekä pehmeitä vielä kymmenien pesujenkin jälkeen.  


Ja niin vielä, oma vointini on tosi ok nyt. Vaikka masu kasvaa niin pahemmilta säryiltä on toistaiseksi vielä vältytty. Paineentunnetta alavatsalla ilmenee aina silloin, kun teen fyysisesti jotain raskasta esim, nostan muksuja tai jotain muuta painavampaa, mutta sen kummempaa en ole vielä havainnut. Väsyttää, mutta sitä ilmenisi ilman raskauttakin tässä elämäntilanteessa. Synnytys mielessä aika-ajoin, vaikkakin ahdistus on kadonnut toistaiseksi. Kyllähän me nyt tästä selvitään! :) 

Puolessavälissä mennään jo. Aika hurjaa.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!




You Might Also Like

5 kommenttia

  1. Naurahdin ääneen tuossa sanakirja-kohdassa :D

    Meinas tulla nimimerkiksi NaamaTutu :D Sellainen harso naamalla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kokoajan mielenkiintosempaa tavaraa se haluaa ottaa sänkyyn mukaan. Menneellä viikolla on nukahdettu myös mittanauhan kanssa. Vaihtelu virkistää.. myös nimimerkissä? :)

      Poista
    2. Meillä kans pienemmällä oli sängyssä yhtenä iltana lasten työkalupakin muovimutteri, pari pikkuautoa... Voi pienet ihanat <3

      Poista
    3. :) on ne hassuja! tänään W nukahti tarjotin hyppysissä(?!) :D

      Poista
    4. Niin liikkistä <3

      Poista

Suosituimmat

Facebook

Instagram