Ehkä, mutta hauskaa meillä oli. 

Katti Matikaista Perulaisittain. 

Aika monessa kuvassa on havaittavissa "pienimuotoista kaaosta". Sitä meidän elämä tosiaan on nykyään. Jos vaikka erehdynkin keräilemään leluja lattialta koriin, ovat ne jo muutaman minuutin päästä sikinsokinsekaisin pitkin ja poikin. Mä en rehellisesti sanottuna oikein pidä siitä, mutta siltä on täysin mahdotonta välttyäkkään. 

Kaaokselta.

Huomenna on harvinaislaatuinen päivä eli saadaan siis olla yhdessä koko lauantai ja ajateltiin juhlistaa sitä kävelemällä Suomen Tivoliin ihmettelemään hulinaa sekä vilinää. 

Tänään oli vähän rankka ilta pienten kanssa, mutta nyt nukkuvat ja on mun aikani kellahtaa sohvalle kera punkkulasillisen ja ruisleivän. Lapset siis taistelivat alkuillan mun huomiostani ja olivat vähän väsyneitä noin muutenkin. Eipä näitä tällaisia nyt viimeaikoina ole liikaa onneksi ollut.  

Itseäni kehaisen vähän tässä, sillä alkuviikosta aloitettu elämäntapamuutos-/ raskauskilojen lopullinen kadotusprosessi on lähtenyt hienosti käyntiin ja olen pystynyt pitäytymään uudessa ruokavaliossani hyvin. Olo tuntuu paremmalta ihan oikeasti ja itsetunto on kasvanut onnistumisen myötä. Kyllä mä silti syön suklaata jos meinaa pinna palaa, mutta viimeisen viikon aikana oon vain kerran sen tehnyt. Vain kerran siis tuntui liian pahalta. 

Ihanaa viikonloppua!