Täältä sitä taasen mummolasta herättiin kun tahdottiin Pirpanan viekkuun nukkumaan ystävien hääjuhlista. Tai no "nukkumaan" niin. Minähän en ole kahteen yöhön enää kunnolla nukkunutkaan. Kyljellään on hyvä olla 10 minuutin verran ja sen jälkeen menee masu palloksi sekä jokapaikkaa alkaa kolottamaan. Alavatsaan ja kylkeen eniten. Kaikkein tuskallisinta on yrittää kääntää siitä sitten toiselle kyljelleen saatika nousta ylös. Tänään tirautin itkunkin jo sillä kipu oli niin viiltävää kun yritin epäonnistuneen päiväuniyrityksen jälkeen nousta ylös. No, sitten mulle riittikin ja lähdettiin käymään Hyvinkäällä pikku kesälomareissulla.

Onneksi meidät otti heti vastaan oikein ihana kätilö ja päästiin samantien käyrille. Supistuksia tuli 7 minuutin välein mutta aika ponnettomia olivat vielä. Vähän tuntui alavatsassa jotain epämiellyttävää mutta heti tiesin kyllä että eivät ole mokomat paljon saaneet aikaiseksi. Taas poika sai yhden ammatti-ihmisen iloiseksi kun näytti miten hienosti hän osaa sheikata äidin sisuskaluja uuteen uskoon. Vähänajan päästä tulikin sitten lääkäritäti paikalle ja hän teki siinä sitten sisätutkimuksen sekä UÄ:n. Vauvan painoarvioksi annettiin tällähetkellä jo 3900?! Mutta koska meidän kohdalla odotellaan sektiosynnytystä, sain kipulääke- sekä unilääkereseptin ja lähdettiin takaisin kotiin odottelemaan suunniteltua syntymäpäivää. Supistukset kuulemma kypsyttää vauvan keuhkoja ja tämä on tärkeää kun vauva syntyy sektiolla. Vauvalla onneksi kaikki tosi hyvin ja nyt on ainakin droppia jos (ja kun) olo käy taas yöllä tuskalliseksi. Lääkäri pahoitteli ettei asialle oikein voi nyt sen enempää tehdä ja ymmärsi täysin tukalaa olotilaani. Pohdiskelivat siinä ääneen (kätilö,lekuri ja H) että miten näin pieneen naiseen voi mahtua noin iso vauva,hehheh. Olisin saanut jäädä osastollekkin mutta se ei juuri nyt ole vaihtoehto kun mulla on tuo oma pikku Pirpana kotona odottamassa. Kolme päivää erossa on liikaa sekin. Hyvä kuitenkin tietää että mahdollisuus osastolla lepäämiseen on. Sieltä saa kuulemma vahvempaa unilääkettä tarvittaessa. Ei kiitos. Herkkä vahvoille lääkkeille kun olen muutenkin.

Hyvä että tehtiin tämä reissu sillä mulle tuli tosi paljon parempi fiilis tulevan leikkauksen suhteen. Sain juteltua lekurin kanssa mieltä vaivaavista asioista ja nyt sitten suunnataankin luottavaisin mielin kohti tulevaa syntymäpäivää. Ja okei menköön nyt, se on päivä on torstai. 

:)