Olohuone. Aivan kesken vielä mutta uusi matto odottaa jo malttamattomana lattialle pääsyä. Ehkä huomenna.

Den kungliga toalettet (?). Vähän enemmän valmis mutta siltikään ei vielä ollenkaan valmis.

Saatiin kaksi söpöä karvaista naapuria kylään.  Mitähän Taiga tuumaa näistä kavereista?

Kun sopivaa stereotasoa ei löytynyt, piipahdettiin mun isän autotallista hakemassa vanhan sängyn reunat sekä pari tiilenpätkää ja pistettiin ne päällekkäin. Valmis.

Päiväunien jälkeinen pikku pöhnä

 Turku road trip onnistuneesti takanapäin ja väsyneenä mutta sitäkin iloisempana voin vain todeta että tekipähän gutaa! Eilen kun lähdettiin ajelemaan määränpäähän, jäi kotiin odottelemaan iloinen tyty (niinkun kuvasta voi mahdollisesti huomata) ja vaikka mielelläni olisin hänet mukaankin ottanut oli hyvä tajuta että osasin jo nauttia kahdenkeskisestä ajasta H:n kanssa ilman kyyneliä :) Aamulla heräsin kylläkin jo yhdeksän pintaan enkä enää saanut unta sillä Pirpana oli kokoajan mielessä. Siispä menin suihkuun ja aloin valmistautumaan kauan odottamaani hotelliaamiaiseen. Ja voi pojat me syötiin paljon, koko rahan edestä! Ihanaa!

Kom-teatterin Vadelmavenepakolainen oli aivan järjettömän hauska enkä voi kun suositella sitä lukijoille lämpimästi! 2,5 tuntia hurahti sen siliäntien ja ainoa ikävä puoli tuossa teatterireissussa olikin vain se, että mun jalkani turposivat aika hurjan näköisiksi pitkän istumisen vuoksi. Tuon huomasin tosin vasta hotellilla mutta siis summa summarum, loppuraskaus lähestyy ilmiselvästi! Kutkuttavan pelottavan ihanaa.

Paikallisessa Dennis-ravintolassa H sai tarjoilijatytön hihittelemään kun tilasi "Munattoman Saku Koivun". H ei siis tykkää kanamunasta mutta muuten tuo kyseinen pizza kuullosti herkulliselta ja sitä se kieltämättä kyllä olikin.

Tuo vuorokauden pituinen irtiotto oli juurikin sopivan pituinen tässä elämäntilanteessa ja tuskin yhtään pidempää aikaa olisin kyennyt olemaan erossa tytöstä! Kotiin tullessamme, lähdettiinkin melkein heti remppahommiin ja oli ihan pakko näpsäistä kuva Pirpanan omasta pikku majapaikasta, jonka aion pistää tämän kesän aikana kuntoon. Se maalataan ja sisustetaan oikein nätiksi. Pienihän tuo on mutta kun kerta sellainen lumen alta löydettiin, on siitä ehdottomasti saatava meidän Piippiksen näköinen.

Löysin Taigasta ihanan kesäkuvan, joka on otettu viimekesänä mökillä. Istuttiin yöllä laiturilla ja  koira nautti hiljaisuudesta sekä luonnon omista äänistä. Tunnelma on helposti aistittavissa.

Tämä äiskä on bongannut 2 nokkosperhosta ja 3 sitruunaperhosta tänäviikonloppuna ja se jos mikä on varma kevään merkki! Ihanaa! Kevätfiiliksiä nostatti myös tämänpäiväinen aurinkoinen piipahdus kevätmarkkinoilla sekä tivolissa. Harmi Pirpanan kannalta että uni tuli jo matkalla paikanpäälle ja häneltä jäi nyt näkemättä paljon jänniä juttuja. No, ensikerralla sitten. Syksyllä ehkä uskaltaudutaan jo possujunaankin, katsotaan nyt.

Isi hullaantui levymessuista jotka oli järkätty markkinoiden yhteyteen ja poistuikin paikalta jälleen pussillinen täynnä uusia albumeita. Mihinköhän äiti nuo kaikki levyt saa uudessa kodissa laitettua? Ne kun ovat jo itsessään aika näyttävä sisustuselementti.

Pirpana on ihana. Hää nimittäin nukahti äsken itsenäisesti yöunille pitkästäaikaa. Muutenkin ollut niin hyväntuulinen tänään. Kevätfiiliksillä pienikin.

Mulla ei ole mitään hassunhauskaa kuvaa tältä viikonlopulta mutta otin toissa-aamuna Pirpanasta nukkumiskuvan joka antaa ihan vähän osviittaa siitä minkälaisessa asennossa on kaikista kivoin nukkua. Yleensä toinen  jalka on vielä rennosti sängyn laidan päällä ja niska 90:n asteen kulmassa. No ei ihan mutta melkein. Joskus tuota asentoa on ihan pakko vähän mennä korjailemaan sillä sen verran extremejä muuveja hän tykkää öisin harjoittaa nukkuessaan. Peitto ei pysy koskaan päällä. Sitä on turha edes yrittää saada pysymään.

Aamuisin on aivan parasta herätä kun pinnasängystä kurkistaa hymyilevät ja vähän unipöhnäiset kasvot. Kääntyy aina masulleen ja kurkkii laidan yli. Kuikuilee.


Harjoitus-supistukset ovat alkaneet ja niitä tulee iltaisin jo ihan kiitettävästi. Samoihin aikoihin alkoi masu  menemään pinkeäksi Pirpanaakin odottaessa. Aika juoksee! 24. raskausviikko jo?!
No, kaikesta huolimatta remppa jatkukoon. Vapuksi olisi kiva päästä uuteen kotiin..