Asupostaukset ovat suht harvinaisia mun blogissani, mutta aina sillointällöin jopa minä innostun niitä julkaisemaan. Tänään olkoon sellainen päivä, ja ajatuksena mulla olisikin nyt esitellä teille hieman vaatekaappiani. Se on todella iso ja täynnä aarteita. Se sisältää laadukkaita, kotimaisia design-luomuksia eli toisin sanoen se on jokanaisen unelmavaatekaappi.

Tämä mun käytössä oleva vaatekaappi kuuluu myös muutamalle muulle, ja se on tässä tapauksessa erittäin OK! Maksan jäsenyyden puoli vuotta kerrallaan, ja saan hakea joka torstai itselleni tuosta meidän yhteisestä vaatehuoneesta laadukasta puettavaa ylleni.  Yleensä piipahdan kahden viikon välein vaihtamassa vaatteet uusiin ja se hetki onkin sitten ihan vain mulle. Muutaman kerran olen PikkuW:n ottanut mukaani, mutta pääsääntöisesti pyrin aina menemään yksin.

Järvenpään Vaatepuusta voi käydä lukemassa lisää täältä. Ja tämä muuten ei ole mikään sovittu blogiyhteistyö, vaan tämä on kaikessa ihanuudessaan niin olennainen osa mun arkeani, että siksi päätin aiheesta kirjoitella ihan oman postauksensa.

Vaatepuun myötä musta on tullut paljon rohkeampi pukeutuja, ja viimeaikoina olen yllättänyt itseni jopa ihan vartavasten etsimästä rekeistä vähän erikoisempaa leikkausta tai materiaalia. Tässäpä yksi syy siihen, miksi olen jäänyt koukkuun. Olen löytänyt itsestäni uusia ulottuvuuksia tämän "harrastuksen" myötä, ja uskallan vaatteiden avulla tuoda esille sitä värikkäämpää sekä rohkeampaa itseäni. Se tekee sangen hyvää itsetunnollekin. 

Nämä vaatekappaleet kävin viimeviikolla kotiin hakemassa ja tuo Ivana Helsingin upea viitta toimi loistavasti lauantain navettakemuissa lämmikkeenä. Muutama juhlavieras kävi multa kyselemässäkin, että mistä olen tuon viitan hommannut, ja nyt te lukijatkin sen tiedätte.

 

Pidin puolenvuoden tauon jäsenyydessäni ja paluu valikoimaltaan uudistuneeseen, sekä tilojaan laajentaneeseen Vaatepuuhun tuntui fantastiselta. Nyt mulla on taas vaatetta juhlaan kuin juhlaan, eikä enää tule osteltua turhia juttuja juuri ollenkaan. Siis sellaisia, joita käytetään vain kerran ja jotka jäävät sitten kaappiin odottelemaan kirppismyyntiä. Iänikuiset rutinat siitä, että "Mulla ei oo mitään päällepantavaa!" ovatkin vaatelainaamon myötä jääneet menneisyyteen. Tämä siis etu myös isännälle – joka muuten on myös ollut vilpittömästi fiiliksissä mun puolestani. Vaikka puolitoistametrinen vain olenkin, niin löydän siitäkin huolimatta helposti itselleni kivoja mekkoja sekä paitoja valikoimista. Aina mun matkaani tarttuu myös joku ihana asuste. Tällä hetkellä ulkoilutan päivittäin näitä Uhana Designin herkullisia sähkönsinisiä korviksia.

Vaatepuun kautta olen saanut tutustua upeiden suomalaisten vaatesuunnittelijoiden luomuksiin, ja esimerkiksi Anne-Mari Pahkalalta olen tilannut ihan omaksikin yhden tunikan valikoimista. Tätä en ollut valmis jakamaan. Halusin sen vain itselleni. Muutama saattaa muistaakin tuon vaatteen .

Anne-Marilta tilasin myös toisen silkkiunelman, jonka myöhemmin vein sitten Järvenpäähän myös muiden Vaatepuulaisten käyttöön. Miksi kauniin vaatteen pitäisi roikkua kaapissa henkarissa, kun sillä olisi mahdollisuus päästä esille muidenkin ihasteltavaksi?

Yksi uutukainen mekko Anne-Mari Pahkalalta odottaakin vielä omassa henk.koht vaatekaapissani ystäväni elokuisia hääjuhlia, mutta siitä lisää myöhemmin sitten. Jäsenyyden myötä onkin siis roihahtanut jos jonkinnäköisiä rakkauksia, ja olenkin tätä tietä nyt löytänyt muutamia luottovaatemerkkejä itselleni. Laadukkaita, kauniita sekä ajattomia mekkoja, joista on sekä arkeen että juhlaan.

Vaatelainaamo on rehellisesti yksi siisteimmistä liikeideoista aikoihin! Se on pukeutumisesta kiinnostuneen naisen oma karkkikauppa, sekä hyppäys kiireisen arjen ulkopuolelle hetkeksi.

Aurinkoista viikkoa kaikille.