Leppoisa lauantai

22.34

Tänä-iltana mulla on jotenkin erityisen rauhallinen sekä hyvä olo. Eilisilta oli vähän kaoottinen esikoisen yliväsyneen kiukuttelun, sekä kuopuksen muuten vaan-kiukuttelun ja yökukkumisen vuoksi.

Tälläkään hetkellä kaikki lapset eivät ole vielä unillansa, mutta lastenhuoneesta kuuluu iloisia naurunhelähdyksiä karjumisen sijaan ja se saa myös äidin suupielet hymyyn.

Meillä on nyt Piippiksen kanssa vähän hankala vaihe menossa, kun periaatteessa ei tarvitse enää päiväunia (ainakaan jokapäivä), mutta jos nukkuu päiväunet niin satavarmasti valvoo puolilleöin. Eilen ei nukkunut päikkäreitä ja ilmeisesti jonkinsortin yliväsymys aiheutti sitten tuon iltashown. Tänään nukkui, mutta nyt lastenhuoneessa kukkuu onneksi sentään iloinen tyttö. En tiedä. Aika näyttää miten tilanne kehittyy tästä. Pienet torkut kuitenkin lienee paikallaan vielä. Nukahtaminen päikkäreillekin vie vaan jokusen tovin (n.45 min-1h) ja se on erityisen turhauttavaa.

Pienin neitokainen nyt jostainsyystä jaksaa nukahtaa yöunillensa vasta puolenyön tienoolla. Sille asialle en nyt tässävaiheessa vielä yritäkkään muuta tehdä. Katsotaan uudestaan vaikka kuukauden päästä (unikoulu).

Onneksi tuo keskimmäinen on erittäin reipas ja taitava nukkuja. Nukahtaa helposti, oli päivä tai ilta. Jackpot! ;)

Tänään saatiin ystäviä kylään tänne ja uusin tulokas (1,5kk) tavattiin myös ensimmäisen kerran. Ihana pieni mies. PikkuH kasvoi silmänräpäyksessä amatsonivauvaksi. 

Ja näin sitä tuttavuutta sitten tehtiin:



Tässä päivässä kivaa oli se, että saatiin olla ihan vaan tässä kotosalla koko perheen voimin ja höpötellä kavereiden kanssa samalla niitänäitä. Syödä hyvin ja ottaa rauhallisesti. Ei aina tarvitse lähteä pois kotoota saadakseen rentoutua. Mulla on tosi hyvä olo nyt. Niinkun sanottu, hyvää vastapainoa eiliselle hulinalle.

Illalla käytiin vielä saunassa koko perheen voimin(kyllä, se on ihan mahdollista) ja äsken omiin sänkyihinsä peiteltiin ihanat punaposkiset pienet taaperot.

Arki tekee tuloaan, mutta tällaisten onnistuneiden päivien ansiosta sekin asia on helpompi hyväksyä.
On ihan parasta huomata se, että kokoajan helpottaa. On positiivista sekä lohdullista ymmärtää, että mä olen mitä todennäköisimmin jo selvinnyt yhdestä elämäni rankimmista ajanjaksoista. Kun PikkuH oli vastasyntynyt ja jatkuvan sylkyttelyn sekä lohduttamisen lisäksi aikaa piti riittää myös kahdelle huomionkipeälle taaperolle. Ja pienessä kolmiossa. Nyt kuopus on rauhoittunut valtavasti, ja viihtyy pitkiä aikoja lelujen kanssa ilman jatkuvaa äidin tai isän läsnäoloa. Se on tosi huikea juttu se.

Tilasin eilen(täydellisen hurahtaneelle) PikkuW:lle Batman-kylpytakin sekä Superman pyjaman.  Itse olisin sen pyjaman ehkä ansainnut :D





You Might Also Like

0 kommenttia

Suosituimmat

Facebook

Instagram